HAMKIN VIESTINTÄ

HAMK LipDub feat. Reckless Love. It's a wrap!

2010-10-24T18:59:00.009+03:00

HAMK LipDub feat. Reckless Love on purkissa. 11 tuntinen päivä oli epäilemättä raskas videon tähdille - HAMKin opiskelijoille. Kohtauksia harjoiteltiin uudelleen ja uudelleen. Jokainen kertasi omaa tärkeää rooliaan, kunnes ohjaaja Mikko Laine päätti homman sujuvan ja kamerat käynnisyivät. Otto 1, otto 2, otto 3 jne. Kärsivällisyyttä ja joustavuutta todellakin tarvittiin ja opiskelijat hoitivat homman mallikkaasti.

Video tehtiin Reckless Loven uudesta sinkkubiisitä Back to paradise. kahdella kamera-ajolla. Ensimmäisen kamera-ajon tultua purkkiin, alkoi porukka ympärillä näyttää hyvinkin erilaiselta - olivat varmaankin kävelleet läpi kasarigeneraattorin ja suuntaamassa Reckless Loven 'keikalle' HAMKin Visamäen kampuksella.

Kasarigeneraattorista putkahti myös Reckless Loven solisti Olli, ja bileet oli pystyssä. Jälleen harjoiteltiin, harjoiteltiin ja kuvattiin - sitten vielä kuvattiin. Porukka juoksee samaa reittiä hiki päässä jo viidettä kertaa, mutta kaikilla on silmin nähden hauskaa! Myös bändi oli mukana menossa täysillä. Olli, Pepe, Hessu ja Jalle olivat kuin kotonaan - jutustelivat ja hengailivat rennosti. Olli piti myös hienon puheen opiskelijoille, jotta kaikki varmasti tiesivät olevansa tärkeässä roolissa.

Simon says

Paikalla oli myös Simon. HAMK 4 Life -biisillään viime keväänä tutuksi tullut opiskelijamme. Selvästi glam rock sopii Simonille siinä missä hiphopkin.

Glam rockia ja kasarimeininkiä - normipäivä kampuksella

2010-10-23T14:17:00.006+03:00

Tänään on HAMKin Visamäen kampuksella aivan tavallinen päivä. Auditoriossa ja käytävillä pyörii glam rockareita ja sifonkihuivit viuhuvat. Mitä on tekeillä?

HAMK tekee Suomen ensimmäistä LipDub-videota yheistyössä Mediatalo Opiskelupaikan kanssa ja Reckless Loven kanssa. Mukana on tottakai joukko innokkaita opiskelijoita.

Mikä LipDub?

Korkeakoulut ympäri maailman ovat aloittaneet LipDub-buumin. HAMK haluaa osallistua ilmiöön tekemällä jutun ensi kertaa Suomessa. Halusimme mukaan meininkiin myös bändin ja Opiskelupaikan kontakteilla saimme mukaan Reckless Loven. Bändi ja musiikki edustaa positiivista ja hauskaa rock-asennetta, joka sopii HAMKille. Opiskelijoille haluamme tarjota samalla unohtumattoman elämyksen.

Nil desperandum.

Kuvauspäivän alku kohtasi suuria haasteita. Alkuperäinen kässäri piti laittaa uusiksi ja homman uudelleen organisointi vaati kylmiä hermoja ja luovuutta kaikilta. Onneksi pääsimme vauhtiin ja nyt näyttää meno aika hyvältä!

Raportoimme tarkemmin kun päivä on pulkassa :)

Vähennä hengailua sosiaalisessa mediassa

2010-09-15T09:17:00.007+03:00

Tiede 9/2010 lehdessä on artikkeli sosiaalisen median ja erityisesti Facebookin aiheuttamasta addiktiosta. 'Kaverit koukuttavat facebookkaajan' -artikkelin visiossa addiktin kosketusnäyttöpuhelimeen sinkoilee reaaliaikaisia päivityksiä Facebookista ja Facebook addiction disorder vaanii nurkan takana. Pahimmassa tapauksessa sosiaalisessa mediassa roikkuminen haittaa työntekoa, vie yöunet sekä sotkee päivärytmin, jolloin fyysinen kunto ja terveyskin ovat vaakalaudalla. Kuulostaa hurjalta!

'Sosiaalinen media pitää monet otteessaan aamusta iltaan'
Jarno Forsell - Tiede 9/2010

Käytän itse sosiaalista mediaa ja Facebookia aamusta iltaan pysyäkseni ajan tasalla ympäröivän maailman tilasta sellaisena kuin minulle tutut ihmiset sen näkevät. Facebookin uutisfeedin kautta saan varsin hyvin tietoa asioista, jotka puhuttavat. Parasta on, että näen myös mitä mieltä kaverini ovat näistä asioista ja voin itsekin osallistua keskusteluun. Käytän Facebookia ja sosiaalista mediaa työaikanakin. En tosin luokittelisi käyttöäni palveluissa roikkumiseksi - enemmän se on juuri tiedon virran seurailua. Silmäilen päivityksiä ja kiinnostavilta sivuilta tulleita postauksia, kaikkeen ei ole syytä eikä edes mahdollisuutta syventyä tarkemmin. Silloin tällöin voi 'tykätä' päivityksestä ja antaa päivittäjälle tiedon, että 'juttusi on noteerattu'.

Omassa Facebookin ja sosiaalisen median käytössäni työ- ja vapaa-aika sekoittuvat surutta. Facebookissa työ- ja henkilökohtaiset kontaktini sulautuvat sopuisasti yhteen. Ehkä juuri tästä syystä jatkuvan viestinnän virran seuraaminen ei ole muodostunut ongelmalliseksi. Seurattavia virtoja on hallittava määrä, eikä tarvitse operoida useamman eri profiilin ja sähköisen persoonan kautta. Vuorokauden ajasta riippuen Facebookin chatin kautta voi hoitaa myös nopeat työasiat.

Toki tässä kohtaa on kuitenkin syytä tiedostaa ja korostaa, että samanlainen työn ja vapaa-ajan sekamelska ei sovi kaikille. On ammatteja, joissa näitä kahta ei voi yhtä mutkattomasti liittää yhteen.

Luokittelen itseni Facebookin 'heavy-useriksi', mutten kuitenkaan pysty mieltämään sosiaalisen median käyttöäni millään tavalla addiktioksi - ainakaan sen negatiivisessa mielessä. Jollakin tapaa olen vahvasti koukussa, mutta olen koukussa tiedonsaantiin ja verkottumiseen - en itse ajanviettoon Facebookissa.

'There's a thin line 'tween the light side and the dark side.'
Adam Lambert - If I had you

Olipa sosiaalisen median käyttö millaista hyvänsä, omia ajatuksiaan on hyvä kuunnella. Sosiaalinen media ja verkko ovat asioita, joilta mediaa aktiivisesti seuraavana kansalaisena on nykypäivänä vaikea välttyä. Seuraamisen ja osallistumisen intensiteetti on kuitenkin jokaisen itse päätettävissä. 'Roikkuminen' sosiaalisessa mediassa on syytä lopettaa tai sitä on hyvä vähentää, jos siitä tulee viestinnällisen apuvälineen sijaan riesa muulle elämälle.

Loppujen lopuksi olen kuitenkin sitä mieltä, että addiktion, positiivisen tai negatiivisen, saa kehitettyä itselleen lähes mistä asiasta tahansa. Sosiaalinen media ja Facebook ovat niiden kiinnostavuuden ja käytön kasvun ansiosta 'vain' uusin tulokas potentiaalisten addiktioiden listaan. Käytön määrä tai toistuvuus ei silti mielestäni ole tässä kohtaa asia, joka määrittää addiktion. Sormet on mahdollista pitää tiiviistikin (sosiaalisen) median pulssilla, ilman että touhu menee 'roikkumiseksi'.

Tiede-lehden artikkelissa on paljon hyvää pohdintaa päivänpolttavasta aiheesta, mutta mielestäni sen lähtökohta on osin virheellinen - tai ainakin se sotii omaa käsitystäni vastaan. Sosiaalinen media ei ole vain paikka tai tila verkossa. Sinne ei voi mennä aamulla ja lähteä illalla pois. Sosiaalinen media on ilmiö. Teknisesti se on kokoelma työkaluja, joiden avulla on helpompaa ja nopeampaa olla yhteydessä ympäristöön ja saada itselleen tarpeellista tietoa sekä elämyksiä - juuri silloin kuin sitä haluaa. Sisällöllisesti se on samanlainen kuin sinä ja ympäristösi - viestintäkulttuuri, jossa journalistinen sisältö ja käyttäjien ajatukset sekoittuvat.

Mielestäni sinulla (ja minulla) ei siis ole Facebook-ongelmaa, vaikka aamukahvia hörppiessä kävisitkin katsastamassa päivitykset ja tekisit saman myös juuri ennen nukkumaan menoa. Ratkaisevaa on se mitä tapahtuu tässä välillä.

Tekniikka antaa mahdollisuuksia tiedon kohdentamiseen- mutta ei yksin tee hyvää tiedotusta

2010-09-14T10:07:00.004+03:00

Suuressa organisaatiossa on paljon viestimisen tarvetta niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Olennaisin rajanveto esimerkiksi sisäisessä tiedotuksessa on välillä tanssia veteen piirretyllä viivalla: mikä tiedonanto koskee vain tiettyjä, rajattuja ryhmiä, entä mikä koko henkilöstöä? Ja tähän liittyen: miten viestit kohdennetaan niin, että henkilöstö ja opiskelijat eivät huku organisaatiossa liikkeellä olevaan kaikkeen tietotulvaan vaan saavat omaa työtään ja opiskeluaan koskevat tiedotteet helposti ja ajallaan?

Sekä ulkoisilla että sisäisillä www-sivuillamme on käytössä tekninen tiedotuskanavasovellus, joka nimensä mukaisesti on laadittu tiedotteiden laatimiseen ja julkaisemiseen. Tiedotuskanavia on useita, eri sivuilla erisisältöisiä. Avainsana niiden käytössä on kohdentaminen.

Julkisella etusivulla on todennäköisesti näkyvin tiedotuskanava, joka on varattu mediatiedotteille. Muilla julkisilla sivuilla puolestaan on niin koulutukseen hakeutumista kuin T&K-toimintaakin käsittelevät omat kanavat. Ja niin edespäin.

Sisäisessä viestinnässä eli henkilöstölle suunnatussa henkilöstöportaalissa sekä opiskelijoille suunnatussa opiskelijaportaalissa tiedotuskanavista löytyy potentiaalia - osin vielä hyödyntämättömänä - nimenomaan tiedon kohdentamisessa. Sen sijaan, että jokainen tiedote julkaistaisiin yhdessä ainoassa, kaikille suunnatussa kanavassa, myös henkilöstö- ja opiskelijaportaaleissa on eri sivuilla, eri toimintayksikköjen alla omat tiedotuskanavat.

Viestinnässä hyödynnämme omaa henkilöstöportaalin tiedotuskanavaamme tiedottamisen lisäksi oman työmme dokumentointiin, jolloin se on osa sisäistä laadunvarmistustamme. Tiedotuskanavastamme löytyvät niin tehdyt päätökset ja toimenpiteet asioiden parantamiseksi ja korjaamiseksi kuin myös tiedot uutuustuotteista ja muutoksista toimintatavoissa.

Aika ajoin kuitenkin nousee esiin aiheellinen kysymys, miten on mahdollista muistaa, jaksaa ja ehtiä käydä säännöllisesti lukemassa itseä koskevien, omaan työhön nähden tärkeiden tiedotuskanavien tiedotteet. Vastauksena tähän olemme alkaneet liittää RSS-syötteiden tilausmahdollisuutta eri kanaviin. Työ on vielä monin tavoin kesken, mutta tavoitteena on, että lukija osaa ja pystyy jatkossa keräämään RSS-syötteet itselleen sopivaan lukijaan ja näkee keräämiensä tiedotteiden otsikot yhdellä silmäyksellä.

Kuitenkin on muistettava, ettei tekniikka yksin tee hyvää tiedotetta eikä hyvää tiedotusta. On vielä syytä painottaa jo tiedotteen otsikon informatiivisuutta ja yksiselitteisyyttä - kaunokirjalliset, moniselitteiset kirjailut on tässä yhteydessä syytä unohtaa. Sama pätee toki tiedotteen sisältöönkin. Olennaista on siis julkilausua jo otsikossa uutinen, tehty muutos, päätös tai toimenpide ytimekkäästi mielellään predikaatilla varustetussa lyhyessä lauseessa. Tämä mahdollistaa loppupeleissä sen, että tiedotteen olennaisuus omaan työhön nähden on helppo arvioida yhdellä silmäyksellä - ja mahdollisesti jopa lukea se. :)

Pienyrittäjä sosiaalisessa mediassa

2010-09-09T15:04:00.004+03:00

Hämeenlinnan seudun yrittäjänaiset ry järjesti eilen jäsenilleen teemaillan aiheesta sosiaalinen media. Parikymmentä paikallista yrittäjää kokoontui kuuntelemaan alustusta ja ennen kaikkea keskustelemaan ajankohtaisesta aiheesta. Ilta oli erittäin mielenkiintoinen minulle kouluttajana - ja samaan aikaan oppijana.

Puhuimme sosiaalisen median käsitteestä, katselimme erilaisia palveluja ja kävimme läpi esimerkkejä siitä, miten sosiaalista mediaa on jo hyödynnetty liiketoiminnassa. Yrittäjät nostivat esiin itseään askarruttavia kysymyksiä, ja osaan saatiin vastauksia saman tien vertaiskokemusten kautta.

Keskustelimme siitä, miten pelkkä asiaosaaminen ei enää kanna pitkälle. Yrittäjän on tutustuttava asiakkaidensa toimintatapoihin ollakseen tavoitettavissa heidän elämässään. Toisella suunnalla myös julkiset järjestelmät ja palvelut sähköistyvät koko ajan. Kehitys kulkee niin kovaa, että osaamista on paitsi kasvatettava myös päivitettävä jatkuvasti. Mietimme omista verkostoista tulevaa voimaa ja viisautta yhtenä mahdollisen lähteenä osaamisen ylläpitämiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Sosiaalisen median työkalujen käyttöön on helppo hankkia koulutusta. Kukaan toinen ei kuitenkaan voi sanoa, miten yrittäjän tulee käyttää sosiaalisen median sovelluksia menestyäkseen. Sinne on mentävä itse, jotta pystyy arvioimaan oman toimialansa käytännöt, oman yrityksensä tavoitteet ja toimintatavat ja ennen kaikkea omat rajansa ja mahdollisuutensa.

Oman näkemyksenä aiheeseen tarjoaa Katleena Kortesuo.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin

2010-08-26T10:38:00.005+03:00

HAMKin vuosittaisessa yhteisessä henkilöstökoulutuksessa kokeiltiin tänä vuonna uudenlaista raportoinnin ja dokumentoinnin tapaa: toistakymmentä ihmistä otti puhelimellaan videoita etukäteen suunnitelluista aiheista, etukäteen suunnitellulla tavalla, etukäteen suunniteltuun muotoon.

Kännykkävideoissahan ei ole mitään uutta, mutta systemaattisesti suunnitellussa ja hajautetussa sisällöntuotannossa kylläkin. Lopputulemana meillä on toistakymmentä videopätkää, joiden sisällössä käsitellään kaikissa henkilöstökoulutuksen teemaa. Saimme myös valokuvia ja videoita tilanteista ja tunnelmista sekä muutaman ajankohtaisen pikahaastattelun osallistujilta. Muutama esimerkki Qik-palvelusta tässä.

Sisältö on tärkein

Tuotoksia käytetään moneen tarkoitukseen. Tietosisällöt ovat osa learning cafe -työskentelyn muistiinpanoja, ranskalaisten viivojen ja paperipöytäliinojen lisäksi. Videoita ja kuvia on julkaistu henkilöstöintrassamme tapahtuman dokumentoimiseksi ja sanan levittämiseksi. Sisältö on ykkönen: videoiden laatu ei ole kaksinen.

Ennen kaikkea tulemat ovat esimerkki uudenlaisesta tavasta tehdä työtä: vielä viime vuonna tiedottaja sai urakalla tuottaa tekstiä muiden luettavaksi. Toki sai tuottaa tänäkin vuonna, mutta se ei ollut enää ainoa muistiinpano tilaisuudesta.

Henkilökunnan osaamista hyödyntämällä saimme käyntiin tiedotusyksikköä suuremman tuotantokoneiston.
Tuottamalla videoita saimme tulokseksi muutakin kuin tavanomaista tekstiä.
Käyttämällä kännyköitä sekä jako- ja steamauspalvelua mahdollistimme reaaliaikaisen raportoinnin.

Vahingosta viisastuu

Prosessin ehdottomasti kallein anti oli oppiminen. Suunnittelun ja julkaisemisen välissä oli monta askelta, joita ei voinut simuloida etukäteen, ja julkaisemisen jälkeenkin varmasti riittää työtä, jota ei ole osattu ennakoida. Kuvausryhmän kanssa prosessia jäkikäteen arvioidessamme esiin nousivat mm. yhteisen suunnittelun tärkeys, erityyppisen osaamisen merkitys sekä valmistautumisen ja harjoittelun osuus. Emme varsinaisesti olleet yllättyneitä!

Oman toimintamme ja sen lopputuloksien arvoimisen lisäksi katsoimme eteenpäin. Liikkuva kuvahan on ollut 'seuraava iso asia' jo pitkään, mutta vasta nyt taidamme olla organisaationa kypsiä sen tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Kyse ei ole vain tekniikasta ja laitteista vaan myös asenteista ja totuttujen toimintatapojen kyseenalaistamisesta. Varsinkin sisäisessä viestinnässä tiedontuotannon hajauttaminen, helpottaminen ja nopeuttaminen ovat tavoittelemisen arvoisia asioita.

Tämä harjoitus edisti osaltaan myös uudenlaisten näkemysten yhteistä synnyttämistä - yhtenä teemanamme oli ihmisen luovuus ja organisaation innovatiivisuus, joka pohjimmiltaan on totutuista kaavoista poikkeamista. Ei, en väitä tätä operaatiota rakettitieteeksi. :-)

Avoimet verkostot oppimiseen

Mobiilia työskentelyä on tietysti HAMKissa tätä ennenkin harjoiteltu ja harjoitettu, varsinkin AVO - mobiilit oppimisessa ja vuorovaikutuksessa -hankkeessa. Henkilöstöpäiviemme kuvaajaporukka kävi kesällä mobiilikoulun 'ensimmäisen luokan' - toista toivotaan jo osaksi sisäisiä opetussuunnitelmiamme.

Kaikelle paikka, kaikki paikallaan

2010-06-28T13:10:00.002+03:00

Julkista verkkopalveluamme on talven ja kevään mittaan uusittu: käyttöliittymä on vaihdettu ja sivuston rakennetta on paikoitellen muutettu. Samaan aikaan opiskelijaintramme ilmettä muutetaan ja sisältöjä jäsennetään toisella tavalla.

Verkkosivujen muuttamisen taustalla olemme rakentaneet tietosisällöillemme informaatioarkkitehtuuria. Julkisilla sivuillamme, opiskelijaintrassa ja henkilöstöintrassa on paljon samaa tietoa, jota on toistaiseksi julkaistu jokaisessa kohdeportaalissa erikseen. (Tämä johtuu historiallisista työnjohdollisista ja tietoteknisistä syistä.) Sivut kuitenkin rakennetaan yhdellä julkaisujärjestelmällä, Oraclen portaalilla. Nyt olemme käyneet läpi eri sivustojen sisältöjä, keränneet eri paikoissa julkaistavat yhteiset tiedot ja sijoittaneet ne yhteen yhteiseen tietovarastoon (oracleksi dokumenttikirjasto).

Tietovarastolle on tehty oma arkkitehtuurinsa, joka poikkeaa julkisille käyttäjille tai opiskelijoille suunnattujien sivustojen rakenteesta. Kun dokumenttikirjastossa päähaarat ovat opiskelijan polku, koulutustarjonta, tukipalvelut ja organisaatio, verkkosivuillamme puhutaan koulutusohjelmista, opetustarjonnasta, oppimisympäristöstä ja opiskelijan elämästä. Kirjautuneiden opiskelijoiden palveluissa puolestaan jäsentely seurailee opintojen kronologista suorittamista.

Tietosisällöt on tarkoitus myös metatiedottaa sekä asiasanoittaa, jotta voimme tehdä nostoja ja hakuja eri kriteerien perusteella. Metatiedoiksi olemme valinneet erittäin tiiviin setin Dublin Core -ominaisuuksia, ja asiasanoituksessa on hyödynnetty yleistä suomalaista asiasanastoa (kiitos HAMKin kirjasto- ja tietopalvelujen asiantuntemuksen ja avustuksen) sekä folksonomiaa eli 'omaa päätä'.

Työ on metatiedottamisen osalta vielä vaiheessa, sillä aineistoa on valtavasti. Sisältöjen nostamiseen pääsemme vasta metatiedotuksen valmistumisen jälkeen. Urakka on iso: sivuja on tuhansia ja tietosisältöjä samoin.

Uskomme kuitenkin, että työ kiittää tekijäänsä. Informaatioarkkitehtuuri auttaa meitä hahmottamaan oman kokonaisuutemme ja osien suhteita toisiinsa. Lisäksi ison organisaation monien sivujen tekninen toteutus ja ylläpitorutiinit on helpompi yhtenäistää ja perustella. Käyttäjälle lopputuloksen pitäisi aikanaan näkyä hyvinä hakutuloksina ja oikeina tietoina.

Valinnan vaikeus

2010-06-10T14:50:00.004+03:00

Kahden mobiilikesäkoulun päivän aikana kymmenet ihmiset ovat raportoineet, dokumentoineet, tuottaneet, ikuistaneet ja kuvanneet hetken tilanteita. Materiaalia on valtaisa määrä: on valokuvia, videoita, tekstiä, ääntä... Materiaaleja on tallennettu useisiin eri palveluihin useilla eri käyttäjätunnuksilla ja puhelimet pullistelevat uutta sisältöä.

Mitä tällä kaikella tehdään? Mitä arvoa on tärähtäneillä kuvilla, hyppelevillä videoilla, katkonaisilla äänillä, keskeneräisillä ajatuksilla, epäselvillä teksteillä?

Kuka sen kaiken käy läpi, luokittelee ja arkistoi? Ei kukaan.

Mobiilikoulun kantavana ajatuksena on, että tekemisellä on oppimisprosessissa suurempi arvo kuin lopputuloksella. 'Oikeaa vastausta' tai tarkkaan määriteltyä lopputuotetta ei tässä mobiilikoulussa ole, sillä sillä ei ole merkitystä. Tärkeintä on tekeminen ja tekemällä oppiminen - ja juuri omiin tarpeisiin sopivien sovellusten ja toimintatapojen keksiminen. (Ja valmius oppia toisen kerran uudestaan!)

Itse olen kulkenut kahden päivän ajan kännykkä kädessä ja käyttänyt lähinnä sen kameraa. Kun näen mielenkiintoisen tilanteen tai herkullisen aiheen, otan siitä kuvan ja lähetän sen samantien nettiin. Raportoin siis reaaliaikaisesti siivuja Mobiilikesäkoulusta - saan jakoon oman näkökulmani päivien tapahtumista ja tilanteista. Itse käytän lähinnä yhtä palvelua, jonka olen havainnut omaan tarkoitukseeni hyväksi ja jonka asetukset minulla on pikanäppäimen takana puhelimessani.

Mobiilikesäkoulun joukon käytössä on useita sisällönjakopalveluita. Jos tavoitteemme olisi ollut valtaisan materiaalimäärän kerääminen ja sen järjestäminen nopeasti käyttökelpoisiksi aihioiksi, olisimme etukäteen suunnitelleet ja ohjeistaneet tuottavan joukon myös luokitteluun ja muuhun metatiedottamiseen. Näin kaikkeen kuvaan ja videoon olisi liitetty esim. paikkatieto ja yhdessä sovittu asiasanoitus, joiden perusteella isosta massasta olisi saanut poimittua haluttuja viipaleita. Tämä ei kuitenkaan ollut tavoitteemme, joten kahdesta päivästä jää jäljelle valtaisa määrä sisältöä, johon on liitetty metatietoa eri logiikoilla - tai ei ole.

Tiedottaja on tällaisen aineistomäärän edessä kuin lapsi karkkikaupassa. Kun kaikkeen vielä on käyttöoikeus (kaikki mobiilikesäkoulun osallistujat ovat antaneet kirjallisen suostumuksen tuottamansa aineiston käyttöön), minun ei tarvitse kuin lapioida! (Ja siinähän se minun työni vasta alkaa.)

Tämä muuten on kirjoitettu läppärillä mutta julkaistu langattomasti sentään. Yhtään pidemmän tekstin tuottaminen kännykällä ei vielä ole yhtä houkuttelevaa kuin kuvien ottaminen.

Mobiilista mobiilisti

2010-06-08T18:07:00.004+03:00

Olen saanut olla mukana mobiilikesäkoulun järjestelyissä. Mobiilikesäkoulu on kaksipäiväinen tapahtuma, jossa ollaan liikkeellä ja luonnon helmassa - ja samaan aikaan tutustutaan erilaisiin mobiilisovelluksiin itse tutkien ja tehden.

Meidän pisteemme otsikko on mobiilikonferenssit ja -tiedotus. Tutustumme tunnin aikana kolmeen eri sovellukseen käyttäen läppäriä, iPhonea ja älypuhelinta ja tuotamme samalla tekstiä ja kuvaa osallistujista, maisemista ja tunnelmista. Kehitystä voi seurata Twitterissä ja Twitpicissä. Twitterin risuaita tilaisuudelle on #mobiilikesakoulu. Tapahtumalla on myös julkinen blogi, varsinaisen pedagogisen blogin lisäksi.

Tilaisuutta on suunniteltu, valmisteltu ja järjestelty jo pitkään. Taustajoukoissa on ihmisiä ainakin akselilta Oulu-Hyvinkää - ja kertaakaan emme ole tavanneet koko porukalla nokikkain. Tänään pidimme ensimmäisen yhteisen kokoontumisen pääkallopaikalla Mustialassa, ja tähänkin tilaisuuteen osallistui kaksi henkeä mobiilisti (toinen jopa liikkuvasta autosta käsin). Yhteisen briiffauksen lisäksi eri toimipisteet kuivaharjoittelivat oman osuutensa juuri siinä, missä huomennakin ollaan. Me testasimme verkon kantavuutta asuntolan kuistilta pyykkitelineelle ja lehmuksen juurelle saakka: tänään kaikki toimi hyvin. Peukut pystyyn!

On hienoa saada olla mukana tällaisessa tapahtumassa, jossa sisältö ja toteutus ovat yhtä. Emme vain puhu mobiilista vaan elämme sitä: harjoittelemme, tutkimme ja opimme yhdessä. Raamit ovat olemassa, mutta toteutuksen tekevät ihmiset.

Tätäkään tekstiä ei muuten ole tehty kirjoituspöytä- vaan puutarhapöytätyönä. Ja kuva on otettu kännykällä, kuinkas muuten (paikkatieto vain puuttuu).

HAMK kouluttaa ja kehittää - nyt myös videolla

2010-06-07T15:37:00.001+03:00

HAMKissa on jo pidempään ilmennyt tarvetta HAMKin toimintaa esittelevälle, sidosryhmille suunnatulle videolle, jota voisi näyttää esimerkiksi erilaisten tilaisuuksien alussa tai lopussa. Videon suunnittelu alkoi syksyllä 2009, ja lopullinen versio valmistui toukokuussa 2010.

Videon tarkoituksena on osoittaa, että HAMK tekee muutakin kuin kouluttaa nuoria - yritysyhteistyö, soveltava tutkimus, aluekehitys ja kansainvälinen toiminta ovat meille arkea. Videossa esitellään neljän erilaisen esimerkin avulla HAMKin monipuolista toimintaa. Videon osat ja painopistealueet on valittu HAMKin strategian pohjalta.

Video on suunnattu sidosryhmille, ja se on toteutettu hamkilaisin voimin. Videon sisällön suunnitteli viestintä, kuvauksesta ja editoinnista vastasi taantumatalkoolainen Seppo Suvela. Seppo on valmistunut HAMKin Riihimäen yksiköstä mediatekniikan koulutusohjelmasta.

Videon tekeminen oli meille mukana olleille sangen opettavainen prosessi. Alustavan käsikirjoituksen laadinta, sopivien haastateltavien löytäminen ja aikataulujen sopiminen oli tietysti jo projekti sinänsä. Lähestyvä talvi ja pimeys asettivat myös kuvaamiselle omat rajoituksensa - talvella on vaikea saada kivaa kuvaa esimerkiksi puutarhanhoidosta.

Päällimmäinen huomioni videon tekemisestä oli, että pitkän videon saa paljon helpommin aikaiseksi kuin lyhyen. Elävän kuvan tiivistäminen siten, että ajatus säilyy, on oma taiteenlajinsa. HAMK-videosta tulikin aiottua pidempi, mutta paljon jouduttiin jo nytkin karsimaan.

Pääasiallinen työni on kirjoittaa ja muokata tekstejä, joten hyppy visuaaliseen maailmaan ei ollut minulle helppo. Toki videossakin kirjoitetaan käsikirjoitus ja kerrotaan jonkinlainen tarina. Mutta miten käyttää kuvaa niin, ettei se ole vain taustakuvaa? Miten saada sisältö, kuva ja ääni pelaamaan yhteen ja muodostamaan kokonaisuuden? Tässä on ainakin itselläni vielä paljon opittavaa.

Parasta antia videon tekemisessä oli ehdottomasti se, että pääsi jälleen tutustumaan uusiin asioihin ja asiastaan innostuneisiin hamkilaisiin. Kiitos kaikille mukana olleille!

HAMK-video löytyy tällä hetkellä HAMKin etusivulta ja YouTubesta. Kommentit ovat tervetulleita!

Kampanjoiden ja 360 levittäytymisen aika ohi?

2010-05-30T12:47:00.005+03:00

Mielenkiintoinen kehityssuunta, jota olen viimeaikoina pohtinut on kampanjaluontoisen markkinoinnin ja 360 asteen konseptien tulevaisuus. Asia on mielenkiintoinen, koska se vaikuttaa oleellisesti myös oman työni luonteen muuttumiseen.

Sosiaalisen median myötä organisaatioiden ja yleisön suhteella on mahdollisuudet muuttua syvemmäksi, mikä kuitenkin edellyttää organisaatioilta omiastautumista viestinnän tekemiseen ja asiakas-/prospektisuhteiden ylläpitoon. On luovuttava ajattelusta, jossa kaikki odotukset ja toimenpiteet ladataan kampanjaan, joka alkaa ja loppuu ja jota usein seuraa hiljaiselo ennen seuraavaa kampanjaa.

Campaign thinking has no place in that future. The idea that we'll create the brand message du jour and then overrun the consumer's camp with a coordinated attack of media and messaging is, I think, dangerously anachronistic.
-Doug Weaver, iMediaconnection.com-

HAMKin ja koko koulutustoimialan kohdalla tämä on haaste, koska hakuajat rytmittävät vuotta ja tekevät toiminnasta vahvasti kausittaista. Tästä huolimatta viestinnän tekijöiden tulisi pyrkiä huolehtimaan viestimisen ja aktiivisuuden ylläpitämisestä myös hakuaikojen ja sesongin ulkopuolella.

I suggest that we elevate the idea -- and believe it -- that there's a fundamental relationship between the consumer and the brand and then act accordingly
-Doug Weaver, iMediaconnection.com-

Lopun aikaa eletään myös 360 asteen markkinointikonseptien suhteen. Ennen oli tärkeää tehdä markkinointia, joka näyttäytyi yhtenä visuaalisena ja sisällöllisenä konseptina, jota monistettiin eri kanaviin. Kanavien lisäännyttyä moninkertaiseksi ja niiden välisten erojen kasvaessa, ei samaa viestiä voi työntää sellaisenaan joka tuuttiin, vaan on otettava huomioon kunkin kanavan ominaisuudet. Internetissä tapahtuvassa viestinnässä kannattaa pyrkiä hakemaan viestille ja sisällöille mahdollisimman monia konsketuspintoja, joissa viesti näyttäytyy kanavalle ominaisella tavalla.

Toki on edelleen tärkeää, että viestinnän linjakkuus säilyy, mutta on hyvä miettiä uudelleen mistä linjakkuus syntyy. Se ei välttämättä ole enää vain tietty brändiväri tai fontti, jota kaikessa viestinnässä käytetään. Linjakkuutta voi olla tapa tehdä asiat tietyllä asenteella ja tapa tuottaa sisältöä - olemmeko edelläkävijöitä vai perässähiihtäjiä, kerrommeko itsestämme käyttäen mainoslauseita vai meidät tuntevien testimoniaaleja.

Parhaillaan meneillään oleva viestinnän suuri muutos on varsin tervetullut haaste ainakin viestinnän tekijöille. Välillä on hyvä kyseenalaistaa vanhat toimintamallit, ravistella niistä pölyt ja katsoa asioita uudessa valossa.

Hamkilainen saa olla sosiaalinen

2010-05-05T14:26:00.003+03:00

Eilen uutisoitiin, että virkamiehet eivät saa yhteistä ja yleistä "Facebook-ohjetta" eli linjausta sosiaalisessa mediassa toimimiseen. Oikeusministeriössä oli todettu, että kattavan ja pätevän ohjeen tekeminen laajalle ja monipuoliselle joukolle oli liian haastavaa.

En ihmettele. Meillä HAMKissakin tehtiin omaa puoltatoista sivua - HAMKin somekettia - noin puoli vuotta, sillä halusimme keskustella asian läpikotaisin ennen virallisen linjauksen tekemistä. Lähtökohta oli selvä: halusimme kannustaa ihmisiä kehittymään ja kehittämään yhdessä, verkostoitumaan ja jakamaan osaamista samoin kuin oppimaan muilta. Julki haluttiin kuitenkin tuoda myös reunaehdot ja rajoitteet, jotta tarpeettomilta virheiltä vältyttäisiin. Keskustelu ohjeistuksen sisällöstä lähti strategiasta ja ulottui työnjohdollisiin kysymyksiin; sivusimme samalla erilaisia ammatti-identiteettejä ja asiantuntijuuden kehittämistä, osaamisen ja oppimisen pedagogiikkaa, yhteisöllisyyden ideologiaa... Oikeasti puhuimme siitä, miten ihmisinä voimme tehdä töitä vain toisten kanssa.

Ohjeistuksemme rakentuu sosiaalisen median määritelmän ympärille (se saatiin tietysti Wikipediasta). Kolmion sivuina ovat ihmisen toiminta verkoistoissa, aiheet ja asiasisällöt sekä teknologia ja työkalut. Näiden keskiössä on "yhteisöllinen merkitysten muodostamisen prosessi", jonka hyödyt ovat mielestämme kiistatta haittoja suuremmat. Sosiaalinen media on oikea voimavara niin yksilöille kuin yhteisölle.

Seuraavassa pieniä poimintoja ja perusteluja ohjeiden sisältöön.

Yksilöt ja yhteisöt

Työnantajana oletamme työntekijän toimivan työaikana työroolissaan ja työtavoitteidensa edistämiseksi. Emme antaneet selkeää ohjeistusta profiilien luomiseen tai nimeämiseen erilaisissa palveluissa, vaan totesimme hamkilaisen toimivan omana itsenään. Lainmukaisuus lienee selvä vaatimus, mutta arvojen toteuttaminen käytännössä on taas vähän harmaampaa aluetta.

Sisällöt

Emme tuottaneet listaa kielletyistä sisällöistä mutta muistutamme organisaation yleisistä linjauksista ja toimintatavoista - ne pätevät sosiaalisessa mediassa samoin kuin missä tahansa muualla. Kehotamme harkitsevuuteen ja mainitsemme materian häviämättömyydestä internetin ominaisuutena. Käyttöoikeuksien on oltava kunnossa.

Verkkoteknologiat

Palveluja on valtava ja vaihtuva pooli. Meille tärkeää yksikön ja yksilön valinnoissa on tarkoituksenmukaisuus: emme organisaationa rajaa, mitä sovelluksia käytetään ja mitä ei. HAMKin sähköpostia saa käyttää hoitaessaan työasioita sosiaalisessa mediassa, mutta samoja käyttäjätunnus-salasana-yhdistelmiä ei saa viljellä kuin talon sisällä.

HAMKin someketti on kokonaisuudessaan HAMKin wikissä. Sitä saa vapaasti hyödyntää - ja mieluusti myös kommentoida!

Prosessia (tähän asti) olen esitellyt Slidesharessa. Katsotaan, tarvitseeko tätä työtä vielä jatkaa vai tuleeko some osaksi arkeamme niin kuin puhelin tai sähköposti. (Vaikka kyllähän niitäkin vielä käytetään ns. väärin.)

P.S. Tämä aihe nousee varmaan esiin myös sosiaalisen median koulutuksessamme.

Saako organisaatio osallistua itseään koskevaan keskusteluun?

2010-04-26T12:12:00.004+03:00

Sosiaalisessa mediassa käytävä keskustelu kiinnostaa varmasti monia yrityksiä ja organisaatioita. Seurantatyökalujen avulla sisältöjen ja keskustelun seuraaminen on tullut myös mahdolliseksi. HAMKissa otettiin käyttöön Meltwater Buzzin sosiaalisen median seurantatyökalu, jonka avulla pystymme seuraamaan missä ja mitä meistä puhutaan.

Mitä me tällä tiedolla teemme? Yleisesti ollaan sitä mieltä, että tekaistulla nimimerkillä ei ainakaan kannata lähteä kehumaan organisaatiota. Reilumpaa on osallistua keskusteluun avoimesti firman nimissä. (Vassinen, Uskallatko puhua firmasi nimellä?) On kuitenkin hyvä pohtia onko sosiaalisen median keskusteleva yleisö valmis organisaatioiden osallistumiseen. Herättääkö mukaantulo hämmennystä?

Käytännön esimerkki: Saimme Meltwater Buzzin avulla liidin Suomi 24:ssa käytävästä keskustelusta. Keskustelussa oltiin sitä mieltä, että kannattaa lähteä opiskelemaan tuotekehitystä tai tuotesuunnittelua mieluummin Metropoliaan kuin HAMKiin Riihimäelle. Metropoliasta kuulemma työllistyy paremmin ja opiskellessa on helpompi luoda kontakteja potentiaalisiin työnantajiin. Päätimme vastata tähän omalla näkökannallamme.

Hieman yllättävää oli, että osallistumistamme keskusteluun pidettiin 'säälittävänä' ja HAMKin tiedotusta kohtaan koettiin 'myötähäpeää'. Onko siis yleisölle vielä yllätys, että organisaatiot pystyvät seuraamaan itseään koskevaa keskustelua ja osallistumaan siihen - vai osallistuimmeko väärällä tavalla? Toisaalta, kuten tästäkin keskustelusta käy ilmi suhtautumistapoja on monia.

Uskon kuitenkin edelleen vahvasti siihen, että sosiaalinen media tulee jatkuvasti lähentämään ja tekemään julkisemmaksi organisaatioiden ja yleisön välistä vuoropuhelua. Uuden mediaympäristön käyttäytymistavat ovat kuitenkin vielä paikoin epäselvät, niin organisaatioiden kuin yksittäisten käyttäjienkin osalta. Vielä ei ole aivan selvää mitä saa tai on toivottavaa tehdä.

Tiedottajaharjoittelijan oppimispäiväkirja osa 3

2010-04-09T14:00:00.009+03:00

Harjoitteluaikani HAMKissa on nyt lopuillaan. Vajaat kolme kuukautta olen saanut tutustua tiedottajan työhön täällä ja olenkin oppinut varsin paljon. Se suurin vaikutus on jo varmaan tullut ilmi aiemmista kirjoituksistani: asenne ja suhtautuminen siihen, miten viestitään ja miten uusia tapoja viestiä kohdataan ennakkoluulottomasti ja uteliain mielin.

Toinen täällä hyvin mieleeni jäänyt asia, ja asia mikä voi monesti unohtua, on se, että viestintä ei ole pelkästään yksisuuntaista, ”ylhäältä alaspäin” sanelua, vaan iso osa viestintää on myös saada ja pyytää palautetta ja analysoida sitä. Viestintä on siis todellakin kaksisuuntaista liikennettä. Minulle on jäänyt ajastani HAMKissa sellainen kuva, että täällä kerätään paljon palautetta ja analysoidaan viestinnän toimivuutta sitä kautta. Hankalinta palautteen keräämisessä on varmaan ihmisten motivointi vastaamaan palautekyselyihin. Veikkaan, että monet ihmiset kokevat kyselyihin vastaamisen ylimääräisenä vaivana ja siksi joko jättävät vastaamatta, tai sitten vastailevat puolihuolimattomasti, syventymättä lainkaan siihen, mitä oikeasti kysytään. Myönnän itsekin tehneeni niin joidenkin minulle sähköpostiin saapuneiden kyselyiden kohdalla. Etenkin ne ”lisäkommentteja” tai ”kirjoita tähän omia mietteitäsi asiasta x” -kohdat usein jäävät tyhjäksi. Varmaan siksi onkin kehitetty monivalintakysymykset...ja ne arvonnat vastanneiden kesken, ”voit voittaa kahvipaketin”, jne. Mutta täytyykö aina tarjota jotain ylimääräistä täkyä, ennen kuin ihmiset vaivautuvat vastaamaan kyselyihin, ja jotta saadaan varmasti kattava otanta vastauksia täyttämään kehityskeskustelun kriteerit? Hankala kysymys. Järjestetäänkö kysely asiasta? ;)

Kaikki palautteen kerääminen ei ole ulkopuolisilta kysyttävää. Tärkeää on myös yhteisön (tässä yhteydessä tarkoitan yhteisöllä niin yhtiön työntekijöitä kuin vaikkapa opiskelijayhteisöäkin, jne.) sisältä saatava palaute. Tässäkin, veikkaisin, on varmasti joskus ongelmia saada motivoitua ihmisiä vastaamaan. Monet voivat jopa luulla, että se ulospäin suuntautuva viestintä tai markkinointi on jotain itsestään selvää, tapahtuu ihan itsestään. Mutta se sisältä päin kerättävä palaute on tärkeää yhteisön julkisuuskuvan rakentamisessa ja maineenhallinnassa. Viestinnän täytyy tietää, mitkä ovat yhteisön tuntemukset, mielialat ja ajatukset koskien omaa toimintaympäristöään. Ei ole kovin vakuuttavaa, jos yhteisön ns. virallinen ulospäin suuntautuva viesti on ”meillä on kaikki hyvin ja jokainen on onnellinen”, mutta ”epäviralliset” tahot kertovat, että ongelmia on, kaikki eivät olekaan tyytyväisiä (hyvänä esimerkkinä vaikkapa Pohjois-Korea). Enkä tarkoita, että viestinnästä vastaavien tulisi tietää yhteisön mielialoista vain siksi, että osaavat keksiä sopivat selitykset yleisestä linjasta poikkeaville viesteille, tai että pystyvät tukahduttamaan eriävät mielipiteet. Viestinnän tulisi tietää yhteisön mielialoista siksi, että se voi toimia mahdollisten ongelmien ratkaisukanavana. Viestintä on pelkistettynä kommunikointia eri osapuolten välillä. Viestintä kerää palautetta, että se voisi korjata omia, ja yhteisön puutteita ja parantaa toimintaansa. Toimintaa, joka tapahtuu yhteisön eduksi. Toivottavasti minkään yhteisön sisäisen palautteen keräämisessä ei ole tarvetta lahjoa vastaajia kahvipaketilla.

Mutta siis, tiedottajaharjoitteluni loppuu tänään ja haluan nyt lopuksi kiittää kaikkia hamkilaisia, joiden kanssa olen saanut työskennellä täällä. Ilmapiiri on ollut hyvä ja mukavan rento, juuri sellainen jossa ainakin minusta on mukava työskennellä.

PS. Mitä tulee tähän blogikirjoittamiseen, se ensimmäisessä kirjoituksessa mainitsemani tavoite blogista oppimispäiväkirjana ei toteutunut niin hyvin, kuin mitä ajattelin. En ehtinyt kirjoittaa tarpeeksi usein. Oppimispäiväkirjaksi tätä ei voi sanoa (jep, otsikossa lukee niin, mutta SILTI), mutta olihan tämäkin hyvää harjoitusta tulevia blogeja varten.

PPS. Sain kuulla täällä ollessani myös sen, että ”oikean” blogikirjoituksen pitäisi aina valittaa jostain. Tämä viimeisinkään tekstini ei taida vielä täyttää oikean blogikirjoituksen vaatimuksia tuossa suhteessa. Valitan, en osaa vielä...mutta ehkä opin senkin taidon vielä joskus.

Ammattikorkeakoulut innostuivat verkkomainonnasta

2010-04-07T11:48:00.004+03:00

Ammattikorkeakoulujen tekemä viestintä on jälleen noussut keskustelun aiheeksi monessa mediassa. STT on tehnyt uutisen ammattikorkeakoulujen verkkomainonnan lisääntymisestä. Uutisesta versionsa ovat julkaisseet mm. Iltalehti, Helsingin Sanomat ja Hämeen Sanomat. Viestinnän tekijän näkökulmasta aihe vaikuttaa itsestäänselvältä. Mitä uutisoitavaa on siinä, että (ammattikorkeakoulujenkin) viestintä ja sisällöt siirtyvät verkkoon?

Uutisessa kerrotaan mielestäni virheellisesti siitä, miten ammattikorkekoulujen keskuudessa on suosittua mainostaa verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Mainostaminen on puhtaasti yksisuuntaista toimintaa - viestin lähettäjä tekee mainoksen, yleisö vastaanottaa ja tulkitsee sen. Sosiaalisessa mediassa valtaosa viestinnästä on kuitenkin jotain aivan muuta kuin mainontaa. Se on parhaimmillaan aidosti kaksisuuntaista keskustelua, josta on hyötyä kaikille osapuolille. Esim. HAMKin tapauksessa julkaisemamme sisällöt ja foorumit luovat pohjan keskustelulle ja toimivat siten verkkosivujemme jatkeena - luonnollisena kosketuspintana yleisöömme.

Tarvitaanko markkinointia ja mainontaa, kun sosiaalisessa mediassa voi toimia ilmaiseksi?

Mainostila ja -aika on sen verran kallista, että on mahdotonta mahduttaa kaikkea kerrottavaa yhteen mainokseen. Onneksi voimme käyttää verkkoa lähes rajattomasti sisältöjen julkaisuun. Voimme tuottaa tekstiä verkkosivuillemme, julkaista videoita YouTubessa ja jakaa sisältöjä Facebookissa - kaikki ilmaiseksi. Maksamme korkeintaan videoiden tuotantokustannuksista, eikä niistäkään välttämättä paljoa.

Jos tämä kaikki on todella kiinnostavaa sisältöä, ei mainontaa välttämättä tarvittaisi. Puhtaasti viraalisti toimivan sisällön ja markkinoinnin tekeminen on vain todella vaikeaa ja vaatii myös ison annoksen onnea toimiakseen. Mainonnan avulla voimme kuitenkin herättää keskustelua meistä ja sisällöistämme. Mielestäni tämä onkin entistä selkeämmin mainonnan rooli nykypäivänä. Viestinnän pääsisällöt löytyvät verkosta, mainonnalla ohjataan niiden luokse ja avataan keskustelu.

Ammattikorkekoulujen viestintä herättää keskustelua varmasti myös siksi, että se on ollut varsin kausittaista toimintaa. Yhteishaku aiheuttaa kaikille oppilaitoksille tarpeen kertoa itsestään samanaikaisesti, jolloin viestinnästä ja markkinoinnista tulee helposti kilpalaulantaa. Uskon, että sosiaalisen median mukanaan tuoman viestintäkulttuurin myötä viestinnästä tulee jatkuvampaa ja pääosa viestinnästä sekä keskustelusta käydään hakuaikojen ulkopuolella.

Ammattikorkeakoulujen tunnettuus kasvussa

2010-03-31T12:03:00.004+03:00

Taloustutkimuksen vuosittainen Korkeakoulujen imagotutkimus kertoo jälleen paljon mielenkiintoisia asioita ammattikorkeakouluista. Positiivista kaikkien ammattikorkeakoulujen kannalta on nähtävissä oleva yleinen tunnettuuden asteen kasvu. Huomattavaa on samalla, että tunnettuuden ohella myös kriittisyys AMKeja kohtaan on lisääntynyt. 23 AMKia saa edellisvuotta huonomman arvion ja 18 AMKia huonoimman arvion viiteen vuoteen. Lohdullista on kuitenkin, että kokemuksen kautta AMKeja tuntevien arviot ovat useimpien kohdalla selvästi myönteisempiä kuin arviot mielikuvan perusteella arvioivien osalta. Voisiko tästä vetää johtopäätöksen, että todellisuus on mielikuvia parempi ja opiskelijoiden kokemukset hyviä.

HAMK on nyt kakkosena ammattikorkeakoulujen kokonaistunnettuudessa - jaetulla hopeasijalla Metropolian kanssa. Kirkkaimman mitalin tunnettuuskisassa vie Haaga-Helia, joka on onnistunut myös kasvattamaan etumatkaansa muihin. AMKien tunnettuus vaihtelee melkoisesti alueittain. HAMK on vahvimmillaan PK-seudun ulkopuolella Etelä-Suomessa.

Tutkimusraportin kiintoisinta antia on imagotekijöiden lähempi tarkastelu. Vastaajat ovat arvioineet tuntemiensa AMKien imagoa 9 tekijän kautta. Arviointi on tapahtunut merkitsemällä + tai - kunkin tekijän kohdalle, riippuen siitä miten kyseinen tekijä vaikuttaa AMKin imagoon. Merkintöjen erotus lasketaan 'nettotuloksena', jonka perusteella AMKit on laitettu jälleen paremmuusjärjestykseen.

HAMK yltää TOP 5:een neljän tekijän kohdalla. Positiivisimman palautteen HAMK saa nykyaikaisuudesta sekä nettisivuistaan. Myös kansainvälisyys ja mainonnan näkyvyys voidaan laskea HAMKin vahvuuksiksi.

Imagotutkimus on tärkeä työkalu HAMKin viestinnän tekemisessä. Sen kautta pystymme seuraamaan viestinnän vaikuttavuutta sekä saamme tärkeää tietoa suurimmista kehityskohdista. Pääpiirteittäin suunta näyttää hyvältä. Saamme tunnustusta niillä osa-alueilla, joihin olemme panostaneet.

Jotta työt eivät loppuisi, kehittämistäkin tarvitaan. Koska HAMKia opiskelun kautta tuntevien arviot ovat positiivisempia kuin vain mielikuvan perusteella tuntevien, täytyy meidän tuoda entistä vahvemmin esiin opiskelijoiden kokemuksia ja mielipiteitä. Ilahduttavaa on puolestaan huomata, että nettisivuistamme pidetään - verkkoviestinnän porukka on tehnyt tässä kovaa duunia! HAMK on aidosti kansainvälinen korkeakoulu - sekin näkyy tuloksissa! Kiinnostavaa on sekin, että työssä käyvien 17-29 -vuotiaiden kiinnostus HAMKia kohtaan korostuu. Onnittelut myös Haaga-Helialle kärkisijoista - teemme parhaamme tullaksemme tiukasti imussa.

Uusi Kever-Osaaja avaa ikkunan ammattikorkeakouluihin

2010-03-31T11:04:00.000+03:00

Ammattikorkeakoulujen valtakunnalliset verkkolehdet KeVer ja Osaaja.net yhdistyivät vuoden 2010 alussa, ja uuden verkkojulkaisun ensimmäinen numero ilmestyi maaliskuun 2010 lopussa.

Kever-Osaaja viestittää ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä ammattikorkeakoulutusta koskevasta tutkimuksesta kaikille kiinnostuneille. Verkkojulkaisu tarjoaa julkaisukanavan referee-artikkeleille sekä asiantuntija-artikkeleille ja puheenvuoroille. Tavoitteena on osallistua myös kansainväliseen soveltaa tutkimusta koskevaan keskusteluun.

Kever-Osaajan julkaisija on Arene ry ja kustantaja HAMK. Päätoimittajia ovat KT Mervi Friman HAMKista ja KT Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Itse työskentelen lehden toimitussihteerinä, eli työstän ja kokoan lehden verkkoon päätoimittajien kokoamista ja valitsemista artikkeleista.

Uutta lehteä pystytettäessä haasteena oli itselleni uuden julkaisujärjestelmän, avoimeen lähdekoodiin perustuvan Open Journal Systemsin, käytön opetteleminen. Haasteita riittää myös jatkossa, sillä Kever-Osaajaa on tarkoitus kehittää niin, että sen yhteydessä olevilla sosiaalisen median alustoilla jatketaan keskustelua verkkojulkaisun aiheista sekä kehitetään yhteistoiminnallisesti tutkimusideoita.

Tervetuloa seuraamaan ja tulevaisuudessa myös osallistumaan keskusteluun!

Teppo Turkki: "Viestintä on laadullista vaikuttamista, ei määrällistä mittaamista"

2010-03-22T14:43:00.004+02:00

Sitran viestintäjohtaja Teppo Turkki piti mielenkiintoisen esityksen Julkisten alojen tiedottajien viestintäpäivillä Hämeenlinnassa 19.3.2010.

Turkin ydinsanomana oli käsitys viestinnän kärjen muutoksesta: Sen sijaan, että mitattaisiin määrällisesti viestinnän onnistumista, katsantokanta on Sitrassa siirtymässä sen seurantaan, miten hyvin Sitran yhteiskuntaan haluama muutos saadaan viestinnällä aikaan. Toisin sanoen kyse on vaikuttavuuden onnistumisesta ja sen arvioinnista.

Turkin mukaan vaikuttavuuden lisäämisessä ei käytetä perinteisiä viestintäkeinoja eikä haeta omia voittoja, joita voitaisiin referoida sisäisesti tai ulkoisesti, vaan tarkastelun keskiössä on, miten organisaation ydintehtävät saadaan toteutumaan.

- Tällöin aletaan toimia muissa kuin perinteisissä viestintävälineissä, mennään mukaan prosessiin, annetaan asioiden tapahtua - esimerkiksi luodaan alusta, kohtaamispaikka, jonne tuotetaan tematiikkaa. Näin syntyy eräänlainen ad hoc -yhteisö, jossa asiat menevät eteenpäin. Tämä on siis haluttua kommunikaatiota, jota Sitra ei omista, Turkki totesi.

Turkin peräänkuuluttamia "muita välineitä", joissa on jo olemassa tai jonne luodaan kohtaamispaikka, on tietenkin sosiaalinen media, joka on muutamana viime vuonna noussut yhteiskunnan ja viestinnän keskiöön. Turkki nostikin esimerkkinä uudesta viestinnällisesti ja yhteiskunnallisesta ilmiöstä esiin ahtaajien lakon murtamisen sosiaalisessa mediassa.

- Viestinnässä menestyminen on tulevaisuudessa yhä enemmän vaikuttavuuden mittaamista, Turkki tiivisti lopuksi sanomansa.

Työelämä pelottaa nuoria

2010-03-21T07:25:00.015+02:00

15/30 Researchin Kansallinen nuorisotutkimus 2010 julkaistiin 19.3. Tutkimusta varten haastateltiin viime syksynä 15–30-vuotiaita suomalaisia. Tutkimukseen osallistui 5 263 nuorta ja nuorta aikuista.

Nuorisossa näkyy yhä selkeämmin kasvava ahdistus ja pelko työelämää ja sen tehokkuusvaatimuksia kohtaan. Lähes kaikki työelämään liittyvät ajatukset ovat negatiivisia - jatkuva kiire ja materialistinen oman edun tavoittelu eivät kiinnosta. Noin 60 prosenttia sanoo, ettei arvosta kiireistä elämäntyyliä.Arkea arvostetaan, mutta siltä halutaan lisää aikaa itselle.

Nuoren, nousevan sukupolven arvomaailman ja työelämän arvojen välillä on leveä kuilu. Nuoret eivät ole laiskoja - elämältä odotetaan vain muutakin kuin jatkuvaa suorittamista ja rahan perässä juoksemista. Ajatus ei liene vieras myöskään monelle kvartaalitaloudessa elävälle aikuiselle.

Nuoret ovat myös erittäin tietoisia kuluttamiseen liittyvien valintojensa merkityksestä. Kotimaisia merkkejä arvostetaan enemmän kuin globaaleja megabrändejä. Nuoret eivät arvosta materialismia ja luksusmerkkejä, he ovat sen sijaan varsin hintatietoisia ja kriittisiä kuluttajia. Nuorista 18% prosenttia voidaankin katsoa kuuluvan ns. maailmanparantajiin, joille kuluttamiseen liittyvät eettiset arvot ovat tärkeitä.

Nuorten asenteiden ja odotusten tunteminen on tärkeää tulevien ammattilaisten kouluttajille. Nuorten luovuus ja innovatiivisuus on merkittävä voimavara, joka pitää saada kukoistamaan. Korkeakoulun viestinnän kannalta on tärkeää rohkaista nuoria olemaan oma itsensä ja löytämään omat vahvuutensa sekä kiinnostuksen kohteensa.

Kansallisen nuorisotutkimuksen 2010 julkaisutilaisuus

View more presentations from MarkusKeranen.

Odetta herättää huomiota

2010-03-18T14:56:00.004+02:00

HAMKin etusivulla pyörii parin viikon ajan videopätkä, jossa nuorehko nainen kertoo koulumme mahdollisuuksista ja muistuttaa hakuajan olevan käynnissä. Video on etusivun toinen: ensimmäisen kerran etusivullamme yhdistyivät ääni ja kuva vuoden alussa, kun käynnissä oli haku kansainvälisiin koulutusohjelmiimme. Saamamme palautteen perusteella jatkoimme eteenpäin.

HAMKin etusivu on viestintämme paraatipaikka: sillä on päivittäin n. 10 000 kävijää. Idea ensimmäisen videon tuotantoon tuli perinteisellä vakoilun ja varastamisen eli webbiselailun ja benchmarkkauksen periaatteella: tutkimme uusia teknisiä mahdollisuuksia välittää viestejämme ja samalla kartoitimme keinoja erottua muista. Tiedotusta ja markkinointia yhdellä iskulla siis!

Videon meille teki ulkopuolinen tuotantofirma. Me viestinnässä teimme spiikin ja määrittelimme, millaisen henkilön halusimme itsestämme kertovan. Vaatimuslistamme ei ollut pitkä: nuorekas olemus ja selkeä ulosanti.

Etusivullamme esiintyy nyt Odetta Lee-Simmons. "Varsinaisen leipätyöni lisäksi teen sivutöitä mallina ja näyttelijänä, ja sain kutsun koe-esiintymiseen agenttifirmani kautta. Olipa todella hauskaa saada esiintyä omalla äidinkielellä! Isäni on amerikkalainen ja äitini suomalainen. Vaikka olen asunut USA:ssa usean vuoden, puhun suomea päivittäin perheeni ja ystävieni kanssa - äidinkieli on säilynyt ahkeralla käytöllä", hän kertoo.

"Automaattinen ääni ärsyttää aina"

Edellisen videon jälkeen saimme jonkin verran palautetta yllättävästä elementistä ja varsinkin äänestä, johon ei ollut osattu varautua. Tähän tuotantoon tilasimmekin näkyvän Close-nappulan ja tiedotimme henkilökunnalle ja opiskelijoille kahden viikon "äänivaarasta" jo etukäteen.

P.S. Odetta tutustui HAMKin tarjontaan verkkopalvelumme kautta. "Jos asuisin edelleen Suomessa, voisin hyvinkin hakea HAMKiin opiskelemaan: kiinnostavaa tarjontaa on todella paljon, ja plussana ehdottomasti englanninkieliset ohjelmat."

Maineenhallinta julkisella sektorilla

2010-03-18T14:29:00.002+02:00

Maineenhallinta on hyvää johtamista. Maine on sidosryhmien arvio strategiastamme: olemmeko pitäneet lupaukset, mitä strategiassa teemme.

"Monet yhteisöt ovat tutkineet yhteisökuvaansa, mutta valitettavan usein tulokset eivät ole ohjanneet ministeriön tai viraston strategisia valintoja. Maineen arvioinnin keskeinen tehtävä on löytää sidosryhmien käsitysten ja yhteisön oman todellisuuden välisiä kuiluja ja ohjata sekä yhteisön toimintaa että viestintää. Käytännön maineenhallinnassa yhteisö tuntee oman maineensa ja sidosryhmien muuttuvat odotukset sekä kouluttaa ja valmentaa organisaation jäsenet toimimaan siten, että hyvä maine säilyy kaikissa olosuhteissa." Jouni Heinonen, viestintätoimisto Pohjoisranta Oy.

Maineenhallinnan perusperiaatteet:
1) Tunne tekijät, joista organisaation maine muodostuu. (Mikä asia on maineen kannalta keskeinen, esimerkiksi VR:llä se on täsmällisyys, koulussa se voi olla opetuksen laatu.) Kannattaa selvittää, mitä sidosryhmät odottavat.
2) Maine lähtee aina yhteisön sisältä - maineenhallinta on organisaation hyvää johtamista. Tätä voidaan edistää strategisilla valinnoilla ja henkilöstön valmentamisella.
3) Maine rakentuu erilaisissa kohtaamisissa - maineenhallinta on eri sidosryhmien kohtaamisten hallintaa. Miten parennetaan asiakas- ja sidosryhmädialogia?
4) Maineeseen vaikuttaa yhä voimakkaammin viestintä - maineenhallinta on viestinnän ja mielikuvien johtamista. Olennaista tässä on viestintäaktiivisuuden lisääminen ja kriisiviestinnän hoitaminen.

Maineriskit:
Vaikka organisaation maine on yleisesti hyvä, pienissä ryhmissä mielikuvat voivat kuitenkin olla radikaalisti huonompia. Nämä pienet ryhmät muodostavat maineriskejä. Maineriskeihin on puututtava, ja tilanne on korjatta. Esimerkiksi henkilökunnalle on kerrottava avoimesti, että sidosryhmissämme on henkilöitä, jotka eivät ole tyytyväisiä toimintaamme.

Lähde: Jouni Kivikosken (Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy) luento Julkisen alan tiedottajien Viestintäpäivillä Hämeenlinnassa 18.3.

Viranomaisten viestintä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

2010-03-18T11:15:00.001+02:00

Toimintamalleja, kriisijohtamista ja kriisiviestintää alettiin kehittää voimakkaasti tsunamikatastrofin jälkeen. Painopiste siirtynyt poikkeusoloista normaaliolojen häiriötilanteisiin. Poikkeusoloissa tarvitaan lakisääteisesti lisäresursseja ja toimivaltuuksia.

Yhteiskunnallisesti elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa on määritelty muun muassa kriisitoiminnan malli, uhkatilanteita ja eri hallinnonalojen tehtävät kriisitilanteessa.

Valtion kriisijohtamisen periaatteita

Viestintä palvelee kriisitilanteessa valtionjohdon toimintaa ja pyrkii varmistamaan oikean ja ajantasaisen tiedon välittämisen. Toimivaltainen viranomainen tunnistaa kriisin ja kutsuu valmiuspäälliköt koolle. Kriisitoiminann johtamisen jokaisella tasolla mukana valtioneuvoston viestintäyksikön edustaja ja toimivaltaisen ministeriön viestinnän edustaja.

Kaikkia erityistilanteita ei pystytä kirjaamaan, eikä jokaista kriisitilannetta varten voi olla omaa toimintasuunnitelmaa, vaan tärkeä on olla toimintamalli, jota pystytään soveltamaan. Harjoitusten merkitys korostuu kriisitoiminnassa.

Tilannekuva- ja hälytystoiminta Suomessa

Tilannekuva- ja hälytystoiminnan tavoitteena turvata kaikkina vuorokauden aikoina valtionjohdon tiedonsaanti. Tilannetietoverkosto on Suomessa seuraavanlainen: tilannetietokeskukseen tulee tietoa monelta eri taholta (ministeriöt, niiden alaiset virastot ja laitokset: rajavartiolaitos, ympäristökeskus, poliisi ym.). Tilannetietokeskus jakelee tilannekatsauksia eteenpäin esim. valtioneuvoston kansliaan, valmiuspäälliköille jne. Tiedot välitetään myös ministeriöiden viestintäjohtajille.

Kriisiviestintäohje

Kansalaisten ja median tiedontarpeeseen on vastattava kertomalla ainakin: tilanteesta ja kehitysnäkymistä, uhista ja turvallisuustoimista, viranomaisten päätöksistä ja ohjeista sekä kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Tärkeää on luotettavuus, nopeus, ajantasaisuus, avoimuus, vuorovaikutteisuus ja tasapuolisuus sekä yhdenmukaisuus (esim. monien eri viranomaisten viestien yhdenmukaisuus). Eri tyyppisten tilanteiden simulointi on tässäkin tärkeää!

Kansalaisviestintä kriisitilanteessa

Mahdollisimman pitkään pyritään noudattamaan normaaleja käytäntöjä: tietoa jaellaan verkkosivujen, sähköpostin ja puhelinpalvelun välityksellä. Hätätiedotteet ja muut viranomaistiedotteet välitetään median kautta. Lisäksi voidaan järjestää tapaamisia. Kansalaisten kysymysten ja palautteen käsittely täytyy resursoida. Myös keskustelupalstoja olisi hyvä pystyä seuraamaan ja hyödyntämään niiden tarjoamaa tietoa.

Kansalaisviestinnässä liika luottaminen verkkosivuihin saattaa myös kostautua, kuten kävi esimerkiksi Nokian vesikriisin aikana. Tietoa täytyy välittää myös perinteisempien välineiden (esim. radion) kautta.

Vastuut kriisitilanteessa

Yleisperiaate: toimintaa johtava viranomainen vastaa myös viestinnän sisällöstä. Muut viranomaiset tukevat viestintävastuussa olevaa. Kukin viranomainen tiedottaa omista toimistaan, jolloin viestinnän yhteensovittaminen ja yhteydenpito korostuvat. Viranomaisten on tiedotettava keskinäisestä vastuunjaosta heti alkuvaiheessa, ja myös muutoksista on kerrottava (jotta kansalaiset ja media tietävät, kehen olla yhteydessä).

Vakavat kriisit ja poikkeusolot

Kriisin syventyessä viestintää tehostetaan edelleen ja johtovastuu siirretään tarvittaessa valtioneuvoston kansliaan. Vakavien kriisien aikana korostuu myös huhujen ja väärän informaation leviämisen ehkäiseminen.

Yhteenvetona voisi todeta, että kriisijohtamista ja -viestintää ei voida erottaa toisistaan. Pohja hyvälle kriisiviestinnälle luodaan hyvällä normaaliolojen viestinnällä. Kriisiviestinnän kannalta keskeistä on se, että viestinnästä vastaavat saavat viipymättä tilannetiedot tehostettua viestintää edellyttävästä tapahtumasta. Viranomaisten viestintäyksiköiden olisi hyvä olla mukana varallaolo- ja päivystysjärjestelmissä. Kriisi tarvitsee yleensä johtajan ja kasvot: asiantuntijat täytyy valita ja heidän täytyy valmistautua.

Lähde: Valtioneuvoston kanslian kriisiviestinnän koordinaattori Petri Kekäleen luento Julkisen alan tiedottajien Viestintäpäivillä Hämeenlinnassa 18.3.

Kosovolaisopiskelijoiden rekrytointi HAMKiin

2010-03-17T11:14:00.000+02:00

Vieraskielisen koulutuksen yhteishaku on päättynyt ja kv-vaihtoni tuloksena olemme saaneet runsaasti hakemuksia Kosovosta. Kiinnostus HAMKia kohtaan Kosovon nuorisossa oli korkeampi kuin mitä odotettiin.

Vierailuni aikana selvisi, että kosovolaiset opiskelijat ovat pärjänneet opinnoissaan ulkomailla varsin hyvin. Uskonkin että saamme joukkoomme ahkeria opiskelijoita, joiden tavoitteena on menestyä elämässä ja kehittää yhteiskuntaa parempaan suuntaan. Seuraava askel on valintakokeiden järjestäminen 28.4.2010 Prishtinassa.

Tsemppiä kaikille valintakokeeseen osallistujille!

-Mirlinda Kosova-Alija

Visuaalinen markkinointi internetaikana?

2010-03-14T19:56:00.005+02:00

Olen jo jonkin aikaa pohtinut miten markkinoinnin visuaalisuuteen liittyvät vaatimukset ja odotukset ovat muuttuneet intenetmarkkinoinnin myötä. Lukiessani Jari Juslénin 'Netti mullistaa markkinoinnin' -teosta törmäsin ajatukseen, jota olen itsekin pyöritellyt.

'Markkinoinnissa internetin avulla ei ole tärkeää tuottaa näyttäviä visuaalisia konsepteja ja vyöryttää asiakkaan ruudulle henkeäsalpaavia spektaakkeleita. Internetissä asiakkaan huomiota ei kannata kalastella kääreellä; tärkeintä on, mitä sen sisältä löytyy, ja toiminta on tärkeämpää kuin ulkonäkö'. (Juslén 2009)

Mielestäni on mielenkiintoista pohtia mistä tämä johtuu. Yksi merkittävä syy on varmasti sosiaaliseen internetiin liittyvä käyttäjien tuottaman sisällön lisääntyminen. Viestintää internetissä leimaa tietty amatöörimäisyys, mikä ei kuitenkaan ole viestinnän tehoa vähentävä asia. Massamedian aikakaudella markkinoijien tuli kilvoitella asiakkaiden huomiosta tekemällä toinen toistaan häikäisevämpiä visuaalisia tuotoksia - mainosfilmejä tai printtileiskoja. Upeimmat tuotokset huomattiin ja muistettiin.

Internetissä on mahdollista kertoa tuotteista ja palveluista enemmän ja syvällisemmin kuin markkinoinnissa aikaisemmin. Yleisö haluaa markkinoijienkin ottavan osaa keskusteluun mahdollisimman aidosti, ilman korulauseita ja liiaksi siloiteltua visuaalista ilmettä. Visuaalisuuden tulee edelleen tukea ydinsanomaa ja sisältöjä, mutta se ei ole viestinnän itseisarvo. HAMKissa otamme omat opiskelijamme entistä vahvemmin mukaan viestinnän tekemiseen. Opiskelijoiden kokemukset ovat aitoja ja kertovat konkreettisesti toiminnastamme. Näin myös visuaalisuudesta tulee konkreettisemmin osa sisältöä.

Samaa tematiikkaa pohtii Tiina Airaksinen blogikirjoituksessaan 'Mielikuvamainonnan siivinkö ammattiosaajaksi?'

HAMKin uutiskirje uudistui

2010-03-10T13:36:00.005+02:00

Kerromme joka kuukausi uutiskirjeessä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin ajankohtaisista asioista. Uutiskirje sijaitsee verkkosivuillamme, ja sen ilmestymisestä lähetämme tiedon sähköpostitse sidosryhmillemme. Jakelulistalla on kuntapäättäjiä, valtionhallinnon edustajia, elinkeinoelämän edustajia, korkeakoulujen johtoa ja muita yhteistyökumppaneita. Vaikka uutiskirje ei olekaan varsinaisesti suunnattu sisäiseen tiedotukseen, tilaajiksi on ilahduttavasti ilmaantunut myös hamkilaisia.

Uutiskirje sisältää myös sosiaalisen median ominaisuuksia, joten vastaanottaja voi esimerkiksi jakaa uutiskirjeen Facebookin, Twitterin tai sähköpostin avulla. Nämä ominaisuudet löytyvät share-painikkeen takaa.

HAMKin uutiskirje on ilmestynyt vajaan vuoden verran, toukokuusta 2009 lähtien. Alkuvuonna 2010 tuli ajankohtaiseksi – HAMKin julkisten sivujen käyttöliittymäuudistuksen myötä – uudistaa uutiskirjeen ulkoasua. Samalla päätimme tarttua myös rakenteeseen. Aikaisemmin uutiskirje oli oikeastaan vain juttulistaus, ja ongelmana oli se, että kymmenestä jutusta vain viisi ensimmäistä näkyi etusivulla. Loput viisi juttua nähdäkseen lukijan oli klikattava ”lisää uutisia” -painiketta.

Uudistuksessa vähensimme juttujen määrää ja nostimme muutamia juttuja paremmin esille kuvien avulla. Sivun yläreunaan luotu kuvaton juttupaikka on yleensä varattu johdon terveisille. Esimerkiksi vuoden ensimmäisessä uutiskirjeessä HAMKin Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksen johtaja Tapani Pöykkö kirjoitti Lepaan juhlavuoden kunniaksi puutarhaopetuksen historiasta ja nykytilasta.

Kaiken kaikkiaan uudistuksen tavoitteena oli saavuttaa lehtimäisempi ilme. Uskon, että uutiskirje on nyt houkuttelevamman näköinen ja helppolukuisempi ja että se palvelee lukijoitaan entistä paremmin.

Uudistuneen uutiskirjeen tammi- ja helmikuun jutut ovat luettavissa osoitteessa www.hamk.fi/uutiskirje. Osoitteessa tiedotus (at) hamk.fi otamme mielellämme vastaan palautetta uudistuksesta tai yksittäisistä jutuista. Olisi myös mielenkiintoista kuulla, minkä tyyppisiä juttuja uutiskirjeestä halutaan lukea. Juttuvinkkejä ja -toiveita saa siis myös lähettää.

Tiedottajaharjoittelijan oppimispäiväkirja osa 2

2010-03-09T09:44:00.005+02:00

Wikin käytön opettelua ja verkkoneuvottelua.

Wiki on verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata, usein ilman sivustolle kirjautumista. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus tekevät wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun. Termillä wiki voidaan myös viitata yhteistyöohjelmistoihin, jotka helpottavat wiki-verkkosivustojen käyttöä.

Nimi juontuu sanoista "wiki wiki", joka tarkoittaa nopeaa. Sivujen sisällön luomisen ja muuttamisen nopeus ja välikäsien puuttuminen ovatkin wikitekniikan tärkeimmät ominaisuudet. Sisällön toimitustyö tapahtuu wikissä vasta muutosten julkaisemisen jälkeen.
- Wikipedia

Wiki -sanasta tulee minulle, kuten varmaan monelle muullekin, ensimmäisenä mieleen Wikipedia, ”nettitietosanakirja”. Mutta wiki on paljon muutakin kuin pelkkä tietosanakirja, sen olen saanut huomata tiedottajaharjoittelussani. Täällä HAMKissa on käytössä oma wiki, jonka kautta useampi henkilö voi jakaa, kommentoida tai muokata samaa tiedostoa. Täytyy tunnustaa, että tämä wikin ominaisuus selkeytyi minulle kunnolla vasta tänne harjoitteluun tultuani. Toki olin jo tiedottajakoulutukseni teoriaosuudella Vanajaveden Opistossa tutustunut heidän omaan wikiin, mutta en ollut sinne itse mitään kirjoittanut. Ja onhan se alkuperäinen Wikipediakin ihan saman kaavan mukaan toimiva. Hassua, ja ehkä hieman noloakin, etten ollut tuota aiemmin sisäistänyt...mutta kait se niin menee, että jotkin asiat tajuaa vasta sitten, kun niitä itse käytännössä kokeilee. Ja en ole vielä kovin paljoa wikin kanssa leikkinyt, joten opittavaa on vielä tosi paljon. Toistaiseksi tilanne on siis vielä se, että wiki wie ja minä wikisen.

Toinen, vielä uudenlaisempi kokemus minulle on ollut verkkoneuvottelussa mukana oleminen. Olin varmaan yhtä pihalla kuin ihmiset silloin, kun puhelin keksittiin. ”Tähän tuuttiinko pitää puhua, ja tästäkö kuunnellaan?” Ei ollut mitään tuuttia johon puhuin, vaan läppärin mikrofoni, joka oli jossain näkymättömissä jossain kohden konetta (tosin jossain sen verran kaukana näkymättömissä, että ensimmäiset sanani bittiavaruudessa eivät välittyneet tarpeeksi selkeinä vastaanottajille saakka ja jouduin toistamaan ne). Puhelimen, tai siis kännykän käyttö on ihan luontevaa, mutta verkkoneuvottelussa tilanteen teki minulle oudoksi se, että äänessä oli useampi henkilö, ja ne äänet tulivat kaiuttimista, jotka olivat tietenkin jossain paljon kauempana kuin korvani. Tilanne oli jotenkin outo sekoitus yksityistä (vrt. kännykkä, työhuone, katsekontaktien puute, jne.) ja julkista (virtuaalinen kokoushuone, monta ihmistä äänessä), ja se sai minut tuntemaan itseni hieman epävarmaksi. "Teknologiaihmiselle" varmaan ihan jokapäiväistä kauraa, mutta humanistille uusi ulottuvuus.

Tämänkertaisen oppimispäiväkirjablogini punaisena lankana on siis uutuuden kokeminen ja siihen suhtautuminen. Viestinnässä(kin) teknologia ja sitä mukaa käytännöt uudistuvat, ja kehityksessä pysyy mukana vain, jos uskaltaa hypätä mukaan ja kokeilla kaikkea uutta. Uutta ei pidä pelätä, vaan oppia ymmärtämään, vaikka monelle se tutun turvallisuus onkin kovin tärkeää, kun vastaan asettuu uuden outous. Itsellenikin on monta kertaa jotain uutta ohjelmistoa tai laitetta testaillessani tullut sellainen olo, että aiheutanko kenties peruuttamatonta tuhoa, jos vaikka painan tätä nappia, tms. mutta lopulta uteliaisuus vie voiton. Eikä ole vielä tähän päivään mennessä tapahtunut mitään sellaista, mitä en olisi osannut korjata...

Sosiaalinen media on enemmän, nopeammin ja kauemmin

2010-03-05T14:49:00.002+02:00

Sosiaalinen media on sitä, että teknologia, yhteisöt ja sisällöt kohtaavat. Kuka tahansa voi tuottaa ja jakaa sisältöä muiden kanssa sekä olla mukana luomassa uusia yhteyksiä, toimintatapoja ja merkityksiä. Sosiaalinen media on ihmisten, palvelujen ja prosessien virta, joka muuntuu toiseksi joka hetki sitä mukaa kun osaset liittyvät joukkoon, vaihtavat paikkaa tai poistuvat kuviosta.

HAMKin viestinnälle sosiaalinen media tarkoittaa ainakin

sisältöjen pitkää elämää useassa paikassa,
organisaation tavoitettavuutta ja viestien tavoittavuutta sekä
yhteisöllisyyttä ja talkoita.

HAMKilla on omat nettisivut, joilla tarjoamme perustiedon toiminnastamme. Omat verkkosivut eivät kuitenkaan riitä - jo siitä syystä, että kaikki eivät tiedä, missä ne ovat. HAMKin markkinointi yhdistää tiedon tarvitsijat ja lähteet: sillä kerromme, mitä teemme ja missä olemme. Viesti on yksinkertainen, jotta se jää mieleen: www.hamk.fi ja HAMK. Jomman kumman ihmiset muistavat.

Kun ihmiset lisäksi haluavat kysyä lisää, keskustella aiheesta, oppia enemmän tai nähdä muutakin, olemme mukana sosiaalisen median palveluissa. Meillä on omat sivumme mm. Facebookissa ja YouTubessa, joilla on valtavat käyttäjämäärät. Näin menemme ihmisten luokse, kerromme itsestämme, vastaamme kysymyksiin ja ohjaamme lisätiedon luokse eli omaan verkkopalveluumme.

Sähköiset sisällöt tavoittavat potentiaalisesti valtavan joukon ihmisiä. Sisällöt (kuvat, tekstit, videot, graafit, esitykset jne.) on eri ihmisten saatavilla, levitettävissä, toistettavissa, kopioitavissa, muokattavissa... Tähän perustuu markkinointi, sillä ihmiset ovat asioiden parhaita sanansaattajia ja myös luotettavimpia lähteitä. Ihminen luottaa toiseen ihmiseen enemmän kuin organisaatioon.

Sosiaalinen media antaa mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin aivan eri tavalla ja eri mittakaavassa kuin aikaisemmin. Viraalimarkkinoinnin logiikka on se, että yksi kertoo viidelle, jotka puolestaan kertovat seuraaville viidelle, jotka taas levittävät asiaa omassa piirissään seuraaville viisille jne. HAMKin on luotettava siihen, että nämä maininnat meistä ovat pääosin positiivisia ja rakentavat hyvää brändiämme. (Tyypillistä on, että tyytymätön asiakas kertoo huonon kokemuksensa kymmenelle kun taas tyytyväinen ei juurikaan katso asiakseen huudella hyvästä palvelusta.) Henkilökunta ja opiskelijat ovat entistä näkyvämmin HAMKin edustajia niin hyvässä kuin pahassa.

Sosiaalisessa mediassa sisältöjä voi tuottaa kuka tahansa. Nykynetti tarjoaa välineet ja julkaisukanavan omalle elokuvalle, kolumnille, opetusmateriaalille, kuvagallerialle - ihan mille tahansa. Joukkojen voima ja viisaus ylittävät kenen ihmisen tai minkä organisaation tahansa kyvyn tuottaa uutta.

Millään organisaatiolla ei ole kapasiteettia tuottaa niin paljon sisältöä ja viittauksia kuin yksittäisillä ihmisillä ja heidän muodostamillaan verkostoilla. Sosiaalinen media on kuin sähköiset talkoot: asiasta kiinnostuneet osallistuvat tekemiseen omilla taidoillaan - vapaaehtoisesti ja ilman erillistä korvausta. Tuloksena on parhaimmillaan valtaisa määrä uutta sisältöä, mitä minkään valtakunnan viestintäyksikkö ei kykenisi tuottamaan.

Samaan sosiaaliseen mediaan ei voi astua kahdesti, sillä se ei enää ole sama. Organisaationa uimme mukana, koska emme halua ajelehtia ilman päämäärää. Rantaan ei tee mieli, kun on oppinut uimaan.

Näkyminen sosiaalisessa mediassa vaatii myös tulosten mittaamista

2010-03-04T15:15:00.003+02:00

Tilasimme HAMKille kaksi viikkoa sitten työkalun, jonka avulla pystymme itse seuraamaan näkyvyyttämme sosiaalisessa mediassa. Siinä missä HAMKin viime aikojen hakukampanja sosiaalisen median kentillä on herättänyt huutomerkkejä, näytämme olevan edelläkävijä myös nousseen aallokon seuraamisessa - olimme seurantatyökalun toimittajan ensimmäinen ammattikorkeakouluasiakas.

Tällä viikolla olen harjoitellut seurannan käyttöä. Se toimii mainiosti esimerkiksi juuri hakukampanjan seuraamisessa. Lisäksi verkosta voi löytyä esimerkiksi opiskelijapalautteiksi laskettavia ja niinä käsiteltäviä argumentteja, jotka poimin ja välitän eteenpäin tiedoksi ja hoidettaviksi. Erilaisten kriisien ennakointiinkin saamme nyt ehkä ennakko-osviittaa verkosta tulevasta datasta.

Työkalun avulla kaivamme esiin, missä foorumeilla HAMKista keskustellaan: Twitterissä, Facebookissa, YouTubessa, blogeissa ja keskustelupalstoilla.

Kaikkien mainintojen määrät lasketaan ja ne arvioidaan asteikolla positiivinen - neutraali - negatiivinen. Lisäksi arvotamme sisällön sävyä.

Tavoitteena on, että esimerkiksi Twitterissä #HAMK_UAS mainittaisiin usein ja positiivisesti. Lisäksi kannattaa tarkastella, miten paljon Twitteristä tulee liikennettä www.hamk.fi-sivustolle.

Tästä artikkelista löytyy kiinnostuneille taustaa, miksi sosiaalisessa mediassa tehtävän markkinoinnin tuloksia kannattaa seurata.

Social Inspiration

2010-03-03T09:55:00.019+02:00

Mediatoimisto Dagmarin Social Inspiration -seminaarissa 3.3. pureudutaan sosiaalisen median nykytilaan suomalaisessa viestinnässä ja markkinoinnissa.

Lähdettäessä suunnittelemaan ja toteuttamaan viestintää ja läsnäoloa sosiaalisessa mediassa on hyvä heti aluksi oivaltaa, ettei sosiaalinen media ole erillinen media tai laatikko, jossa viestintää tehtäisiin muusta viestinnästä poikkeavalla tavalla. Koko media on muuttumassa kovaa vauhtia sosiaaliseksi. Suurinpiirtein näin sosiaalisen median summaa Ylen Pirkka Aunola Dagmarin Social Inspiration -seminaarin videopuheenvuorossaan.

Suunnitelmallisuus on tärkeää kaikessa viestinässä ja markkinoinnissa - myös sosiaalisessa mediassa. Suunnitelman ei ehkä tarvitse heti olla tyhjentävä, mutta lähdettäessä toimimaan tulee olla selvillä mitä, miksi ja milloin ollaan tekemässä. On myös hyvä sopia henkilöstön kanssa siitä miten sosiaalisessa mediassa viestitään työnantajasta. Rajaa työ- ja vapaa-aikaminän välille on verkostoissa usein mahdotonta tehdä.

'Perinteisistä' mediataloista Aller on Pauli Aalto-Setälän johdolla ottanut sosiaalisen median uudeksi ympäristökseen. Aikakausmedia on perinteisesti aika staattinen, joskin henkilökohtainen ja pidetty median muoto. Aller haluaa tuoda tekemiseen digitaalisen ja sosiaalisen ulottuvuuden ja haastaa markkinajohtajat ketteryydellään.

Spotify päätti lähteä kasvavan piratismin uhkaamille musiikkimarkkinoille tekemällä laillisen ja valtavan musiikkikirjaston kuluttajien käyttöön. Suurten levyyhtiöiden lähdettyä mukaan hankkeeseen syntyi uudenlainen tapa kuluttaa ja jakaa rakastamaansa musiikkia eteenpäin. 'The URL is the new mp3' on Spotifyn teesi. Markkinoijaa kiinnostaa Spotifyn kasvava käyttäjäkunta, mutta myös 'premium' ja 'free' käyttäjien määrät. 'Premium' jäsenet saavat nimittäin olla mainoksilta rauhassa. Spotifyn hengessä kannattaa pitää silmällä myös Voddler com -palvelua, joka on elokuvien ja TV-sarjojen jakamiseen erikoistunut palvelu.

Sosiaalisen median kehitys jatkuu edelleenkin verkoston pienimmän yksikön - ihmisen ehdoilla. Teknologiat mahdollistavat uusia palveluita, mutta käyttäjät - heidän kiinnostuksena, arvonsa ja reaktionsa määrittävät sen mitä uutta tulevaisuus tuo tullessaan.

Social Inspiration -seminaarin sisältöjä löytyy Dagmar Digitalin Digitalikko-blogista

Dagmar sosiaalisen median tutkimus

View more presentations from dagmardigital.

HAMK rakentaa imagoaan ihmeellisin keinoin

2010-03-01T21:12:00.010+02:00

Uusi sosiaalinen, digitaalinen ja nopealiikkeinen media laittaa viestinnän tekijöiden ammattitaidon ja joukkuepelitaidot koetukselle. Medioiden määrä on moninkertaistunut Web 2.0:n aikakaudella. Uusia, varteenotettavia medioita ja foorumeita on syntynyt kuin sieniä sateella, mutta vanhat eivät ole kadonneet samaan tahtiin. Viestinnän tekeminen 'perinteisessä' painetussa mediassa, verkossa, ulkona, TV:ssä ja radiossa ovat keskenään kilpailevia mahdollisuuksia, mutta jotta viestinnästä saataisiin kaikki irti, tulee nämä kaikki sulauttaa mukaan luovasti ja systemaattisesti integroiduksi mediamixiksi ja viestinnälliseksi kokonaisuudeksi.

Viestintä on myös muuttunut tiedon massaksi, josta ei voida enää tarkasti eritellä markkinointia, mainontaa ja tiedotusta omiin lokeroihinsa. Viestin vastaanottajalle lienee tärkeintä, että hän saa tiedon kuluttamastaan mediasta - olipa se sitten kaupallinen TV-kanava tai sosiaalinen verkkoyhteisö. Haasteensa peliin tuo myös aktiivisimpien viestin vastaanottajien mahdollisuus osallistua keskusteluun ja viedä sitä eteenpäin. Viestinnän tekemisen lisäksi ammattilaisten tulee siten osata myös kaksisuuntaisen viestinnän hallinta - ainakin sikäli kuin se on mahdollista.

HAMKissa olemme aina halunneet tehdä merkityksellistä viestintää ja markkinointia - kohderyhmiä puhuttelevalla ja erottuvalla tavalla. HAMKin viestinnässä yhteispeli ja pelisilmä toimii. Tästä on tuloksena, että viestintämme huomataan ja se herättää keskustelua: Oppilaitokset kampailevat näkyvyydestä netissä.

Facebook on sosiaalisen median ytimessä

2010-02-24T07:06:00.006+02:00

Facebookista ja sosiaalisesta mediasta puhutaan usein samassa lauseessa - joskus niitä käsitellään synonyymeina toisilleen. Tätä ei ole kovin vaikea ymmärtää, sillä Facebook lienee suosituin ja tunnetuin sosiaalisen median muoto. Se on erityisen kiinnostava siinäkin suhteessä, että se toimii eräänlaisena sosiaalisen median risteyksenä ja kokoajana. Facebookissa on mahdollista jakaa sisältöjä muista sosiaalisen median palveluista, kuten Youtubesta, Spotifysta tai LinkedInistä. Se tuo sosiaalisen ulottuvuuden myös erilaisiin uutispalveluihin, mahdollistamalla niiden jakamisen eteenpäin Facebookissa olevalle kaveriverkostolle.

Facebookin käytössä Suomessa tapahtui räjähdysmäinen kasvu vuoden 2007 syksyllä. Suomenkielinen versio saatiin valmiiksi keväällä 2008. Suomennos tehtiin kuinkas muuten kuin käyttäjien toimesta. Käyttäjät ehdottivat englanninkielisille termeille käännöksiä, joista parhaimmat äänestettiin lopulliseen versioon. Facebookin lopullinen läpimurto on tapahtunut vuoden 2009 aikana. Siitä on tullut kaikkia kiinnostava palvelu ja siitä puhutaan joka käänteessä. Jotkut ovat sitä mieltä, että jokaisen itseään kunnioittavan kansalaisen ja organisaation tulee olla Facebookissa, vaikkei oikein tietäisi mitä siellä tekee. Sosiaaliseen mediaan ja Facebookiin liittyvässä hypessä kannattaa kuitenkin pitää järki kädessä ja pää kylmänä. Sosiaaliseen internetiin liittyy paljon mahdollisuuksia, mutta ensin on tiedettävä miten niihin tartutaan.

Ota selvää mihin olet menossa

Kun olet päättänyt, että haluat olla mukana Facebookissa, ole selvillä mitä profiilin luominen merkitsee. Profiilin ja omien tietojen näkymistä verkoston muille jäsenille on mahdollista rajata tai kaikki voidaan pitää täysin julkisena. Kummassakin tavassa on puolensa. Facebookin mukanaan tuomaa 'julkisuutta' tai näkyvillä oloa ei kannata pelätä, mutta se tulee tiedostaa. Periaatteessa verkossa tapahtuvaan viestintään pätevät samat säännöt ja lainalaisuudet kuin ihmisten välisessä kanssakäymisessä yleensä. Älä jaa Facebookissa mitään sellaista tietoa, jota et kertoisi kaverillesi kovaan ääneen ruuhkabussissa.

Mahdollisuus rajata jaettavia tietoja eri käyttäjille sekä henkilöiden esiintyminen omilla nimillään ja kasvoillaan erottaa Facebookin esim. MySpacesta, jossa ollaan esillä anonyymisti. Facebookin kirjoittamattomiin sääntöihin kuuluukin reilusti omalla nimellään näkyminen. Jokainen päättää tietenkin itse pelisäännöistään, mutta isona haasteena joillekin käyttäjille saattaa olla esim. työminän ja muun elämän sovittaminen samaan julkiseen profiiliin. Yksi henkilö, yksi profiili on kuitenkin Facebookin käytön lähtökohta.

Facebookin käytön yleistyessä sen ympärille ja varsinaisten käyttösääntöjen jatkeeksi tulee varmasti muodostumaan oma sosiaalinen etikettinsä. Yhteisö huolehtii siitä, että käyttäytyminen pysyy normien mukaisena, aivan kuten muussakin arkipäiväisessä kanssakäymisessä.

Organisaatiot täyttävät Facebookin.

Viime aikoina monet suomalaisetkin organisaatiot ovat alkaneet hyödyntää Facebookia viestinnässään - jotkut paremmin kuin toiset. Fanisivu brändille on yksinkertaista perustaa, mutta sen hallinoiminen ja täysipainoinen hyödyntäminen vaatii työtä ja sitoutumista. HAMK lähti Facebookiin mukaan perustamalla fanisivun vuonna 2008. Se ei välittömästi mullistanut viestintää, mutta siihen sitouduttiin ja se nähtiin mahdollisuutena. Vaikka fanimäärä ei heti räjähtänyt korkeuksiin, pidimme tärkeänä, että Facebook-sivullamme on ajantasaista sisältöä ja siellä esitettyihin kysymyksiin reagoitiin nopeasti. Nyt sosiaalisen median hypessä voimme suhteellisen ylpeinä todeta, että meillä on homma hallussa. Kun Facebookiin ja sosiaaliseen mediaan halutaan organisaationa lähteä, ei ehkä tarvitse olla kirjoitettuna seikkaperäistä strategiaa sosiaalisen median käytöstä, mutta tärkeää on tietää minne ja miksi on menossa.

Parhaimmillaan organisaatioiden ja brändien mukanaolo Facebookissa on tehokasta, kohdistettua ja aidosti kaksisuuntaista viestintää. Orgnisaatiot voivat reaaliaikaisesti jakaa uutisia ja monipuolisia sisältöjä käyttäjille ja faneille, jotka ovat siitä kiinnostuneita. Liittymällä organisaation tai brändin faneiksi Facebookissa käyttäjät ilmoittavat, että he haluavat vastaanottaa tältä viestintää. Fanittaminen voi myös olla ilmoitus muille Facebook-käyttäjille siitä millaisia asioita arvostaa ja pitää tärkeinä. Organisaatiolle fanit tarjoavat paitsi kohdeyleisön viestinnälle, myös arvokkaan näytteen olemassaolevasta tai potentiaalisesta asiakaskunnasta.

Organisaatioiden kannattaa katsoa Facebookia ja koko sosiaalista internetiä monitahoisena mahdollisuutena. Oikein oivallettuna siinä on mahdollista yhdistää tiedotus, markkinointi, asiakasneuvonta ja kaikki toiminnan viestintään liittyvät alueet.

Facebook pirstaloituu

Mielenkiintoinen piirre Facebookin kehityksessä on sen pirstaloituminen käyttäjämassan kasvaessa. Ilmiö on tuttu muustakin median kehityksestä. Sisältöjä on teknisesti mahdollista tehdä ja kohdistaa vain tietyille käyttäjille. Facebookiin on tullut uusia toiminnallisuuksia rajaamaan tietojen päivitystä vain tiettyjen kavereiden uutisfeedeihin. Samoin käyttäjät voivat suodattaa vastaanottamiensa feedien määrää ja laatua, blokkaamalla feedeistään vaikkapa yliaktiiviset statuksen päivittäjät tai hyvän päivän tutut, joita ei kuitenkaan viitsi poistaa kaverilistaltaan.

Organisaation näkökulmasta onkin tullut entistä tärkeämmäksi jakaa mielenkiintoista sisältöä sopivin väliajoin. Riskinä on, että jaetusta sisällöstä tulee tapettia fanien uutisfeedeihin. Tämä on myös merkittävä piirre koko sosiaalisen median kehityksessä, ei ainoastaan Facebookissa. Eri palveluista on tulossa henkilökohtaisesti hallittavia uutisfeedien ja päivitysten ikkunoita. Feedien kautta hallinoimme saamaamme ja jakamaamme tietoa.

HAMK ja NRJ present: Spring Splash 2010

2010-02-18T16:12:00.009+02:00

HAMK on suunnitellut NRJ:n kanssa varsin moniulotteisen ja keväisen promootiokampanjan. Promootiota on rakennettu aidosti yhteistyössä - emme siis ole lähteneet mukaan valmiiksi tuotteistettuun konseptiin. Ainoastaan kokonaisuuden rungosta tehtiin sopimus - mediatilaa radiossa ja verkossa X-määrä sekä kiinnostuksen boosterina yhteinen kilpailu, jossa palkintona NRJ:n puolesta tuleva laskettelu- ja konserttimatka. Muu jäi nähtäväksi.

Suunnittelun alkajaisiksi mietimme yhdessä tuumin promootiolle sopivan nimen. Päädyimme nimeen Spring Splash, koska ensiksi ehdotettu nimi 'Spring Break' oli jo Rukan käytössä. Promootion visuaalisen ilmeen sopivuus HAMKin teemoihin ja kampanjaan varmistettiin tekemällä se HAMKissa.

Päätimme, että liikkeelle lähdetään näyttävästi heti hakuajan alettua maaliskuun alussa. Silloin teemme skaban lanseerauuksen ja HAMKin sivubrändäyksen nrj.fi-sivuille. Halusimme, että myös radiotaajuuksilla tullaan kuuluviin mahdollisimman monipuolisesti ja syvällisesti. Perus kampanjaspotin ja skabasta kertovan promospotin lisäksi teimme kolme noin minuutin mittaista opiskelijahaastatteluihin perustuvaa spottia. Näillä varmistamme, että saamme opiskelijoiden sanan kuuluviin markkinoinnissamme. Näiden 'haastattelumainosten' lisäksi opiskelijamme ja HAMK tulevat esiin suorissa radiolähetyksissä tehtävissä haastatteluissa, osana NRJ:n koulutusteemaisia ohjelmasisältöjä.

Skaba ei tietenkään ole kokonaisuuden pääsisältö, mutta se tuo varmasti tekemiseen kiinnostavan säväyksen. HAMK tulee aidosti ja mielenkiintoisella tavalla esiin vahvan mediabrandin NRJ:n kumppanina (co-branding). Skaba takaa HAMKille myös extra-kuuluvuutta NRJ:n puffien kautta. Pelkän arvonnan sijaan halusimme kilpailuun enemmän sisältöä ja haastetta. Osallistujilta haetaan hauskoja ja hyväntuulisia stooreja, joista valitaan parhaat. Voitosta kisataan suorassa lähetyksessä HAMK- ja koulutusaiheisessa tietokilpailussa.

Kampanja tukee hyvin valittua markkinointistrategiaa - haluamme tulla sähköisissä medioissa esiin monipuolisesti, syvällisesti ja tuoden esiin myös opiskelijoiden sanomaa. Radioilla on edelleen vahva asema nuorten sekä nuorten aikuisen mediakäytössä ja NRJ on yksi vahvimmista. Siksi olemme hyvässä seurassa, hyvällä konseptilla - aidosti yhteistyössä.

NRJ-haastattelu Mikko

NRJ-haastattelu Heli

NRJ-haastattelu Johanna

SpringSplash-promospotti

Vastuu ja valta jokaisella

2010-02-16T14:40:00.003+02:00

Osallistuin neljän ammattikorkeakoulun yhteiseen osaamisen johtamisen koulutukseen 40 muun esimiehen kanssa. Alustuksesta ja keskusteluista poimin seuraavia teemoja, joiden merkitys vaikuttaa yhä vain kasvavan.

Vain jaettu tieto on valtaa

Asiantuntijuus ja substanssiosaaminen ei enää riitä. Työyhteisöissä on entistä tärkeämpää paitsi tiedon hankkiminen myös sen jakaminen ja sitä kautta kartuttaminen - ja uuden luominen. Yhtä tärkeää asenneosaamista on muiden auttaminen ja kasvamisen mahdollistaminen. Me toimimme entistä enemmän ryhmissä, tiimeissä ja verkostoissa, jotka saavat yhdessä enemmän aikaan kuin sama määrä yksittäisinä asiantuntijoina erikseen.

Saman asian tekeminen paremmin ei riitä

Aina on joku, joka tekee saman asian paremmin kuin me. Tai ainakin on joku, joka tekee sen halvemmalla tai nopeammin. Siksi olemassa olevan parantaminen ei takaa mitään, vaan tavoitteena pitää olla uuden luominen ja kilpailuedun ja oman motivaation saavuttaminen sitä kautta.

Laatu vaatii aikaa

Ihminen on fyysinen olento, jonka suorituskyky ei kasva samalla eksponentiaalisella vauhdilla kuin koneiden. Keskittymisellä ja läsnäololla saa parempia aikaansaannoksia kuin monen asian samanaikaisella hosumisella.

Jokaisella on vastuu

Kukaan ei voi ulkoistaa itseään organisaation toiminnasta eikä poistaa vastuutaan omasta urastaan tai osaamisestaan ja sen kehittämisestä; työnantajan tehtävä on tukea tässä. Organisaatiossa jokaisen tulee oppia, osallistua ja nähdä oma roolinsa kokonaisuudessa. Peilin eteen mennään porukalla: miksi emme ole yhdessä saaneet kehitystä aikaan?

Tai: Miten varmistamme, että jatkossakin saamme yhdessä näin hyvän tuloksen aikaan?

Lähde: Eija Leiviskän alustus "Osaamisen johtaminen ja sen kehittäminen" neljän AMKin yhteisessä esimieskoulutuksessa Lahdessa 16.2.2010

Osaamista johtamalla toteutetaan strategiaa

2010-02-16T12:34:00.002+02:00

Suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle, ja muutos näkyy työpaikoillamme jo nyt - tulevaisuudessa vielä voimakkaammin.
Työpaikoilla on vanhojen konkareiden kaarti, jotka katsovat jo eläkepäiviin. Ikääntyneiden vastakohtana ovat nuoret, joilla on aivan erilainen osaaminen ja asennoituminen työelämään. Tässä välissä on suuri keski-ikäisten, 'tavallisten' työntekijöiden massa.
Organisaatioiden on ratkaistava,
- miten tiukassa resurssitilanteessa löydetään win-win-ratkaisut uraansa päätteleville jäähdyttelijöille;
- miten iPod-sukupolvi koulutetaan työn tekemiseen ja organisaation pelisääntöihin;
- miten keski-ikäisten uupuminen muuttuvassa ympäristössä ja kiristyvässä tilanteessa estetään.

Keinoina voivat olla mm. oikean osaamisen rakentaminen, ylläpitäminen ja kehittäminen, sillä osaaminen, työhyvinvointi ja jaksaminen liittyvät toisiinsa. Lisäksi niillä luodaan kilpailuetua, joka on välttämättömyys myös tulevaisuudessa.

Osaaminen on työn vaatimien tietojen ja taitojen hallintaa sekä niiden soveltamista käytännön työtehtäviin. Osaamisen johtaminen taas on strategian käytännön toteutusta eli tarvittavan osaamisen hankkimista ja ylläpitämistä. Tavoitteena on henkilöstön ja organisaation uudistumiskyvyn ja tuottavuuden varmistaminen. Tämä tehdään neljällä alueella: osaamistarpeiden ennakoinnilla, osaamisen hallinnalla ja kehittämisellä, valmentavalla esimiestyöllä sekä osaamiskulttuurin luomisella.

Lähde: Eija Leiviskän alustus "Osaamisen johtaminen ja sen kehittäminen" neljän AMKin yhteisessä esimieskoulutuksessa Lahdessa 16.2.2010

Muuttuva mediamaisema - Miten käy viestinnän hallittavuuden?

2010-02-08T07:28:00.002+02:00

Muuttuva mediamaisema - Miten käy viestinnän hallittavuuden?

Vaikka brändinhallinnan vastuun jakautumisesta organisaation työntekijöille on puhuttu jo pitkään, on se kuitenkin käytännössä ollut pienten piirien tekemää työtä. Brändinhallinnan ja ulkoisen viestinnän tekemisen on katsottu kuuluvan johdolle ja viestinnän sekä markkinoinnin ammattilaisille. Viimeistään viestinnän digitalisoitumisen ja sosiaalisen median läpilyönnin kautta myös brändiviestintä on tullut entistä läpinäkyvämmäksi ja arkipäiväisemmäksi. Sosiaalisessa mediassa emme enää voi olla täysin varmoja siitä mikä on organisaation virallisista lähteistä peräisin olevaa viestintää ja mikä satunnaisen käyttäjän liikkelle laskemaa sisältöä. Markkinoinnin ja viestinnän tekemisestä on tulossa entistä vahvemmin tietovirtojen ja viestinnällisten impulssien hallintaa, ennemmin kuin viestinnän sisällön tuotantoa. Viestinnän ammattilaisten ja johdon on tunnistettava muuttuva roolinsa viestinnän tekemisessä, mikä edellyttää uuden mediamaiseman tuntemista ja jatkuvaa muutoksien ennakointia.

Markkinoinnin digitalisoituminen tekee meistä kaikista brandilähettiläitä.

Sosiaalisen median avaamien mahdollisuuksien myötä organisaation työntekijöiden ja sidosryhmien rooli viestinnän ja markkinoinnin tekijöinä kasvaa vauhdilla. Sosiaalisessa mediassa kuka tahansa voi julkaista tietoa ja sisältöä laajoillekin yleisölle. Tämä tuo organisaation viestinnälle ja brändin hallinnalle uudenlaisia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Organisaatioiden on herättävä muuttuvaan viestinnälliseen maailmaan ja rakennettava brändinhallintastrategiansa uuden viestinnällisen todellisuuden ehdoilla. Organisaation on tarjottava työntekijöilleen ja sidosryhmilleen optimaaliset puitteet viestiä organisaatiosta sosiaalisessa mediassa sekä kannustettava ottamaan osaa yhteisen sanoman välittämiseen. (iMedia Connection, Turn your employees into social media ambassodors, 6.2.2010)

Perinteisillä brändipoliiseilla alkaa olla hankala toimia entisillä ehdoilla. Viestinnän kontrollointi sillä tasolla kun siihen on totuttu ei enää ole mahdollista, vaan siihen on etsittävä uusia toimintamalleja. Ensimmäinen kysymys, joka organisaation on esitettävä itselleen liittyy brändin omistamiseen. Omistaako organisaatio brändinsä vai onko se julkista omaisuutta? (Digikko-blogi, Brändipoliiseilla riittää kiirettä, 6.2.2010). Viestinnän ammattilaisten onkin kyseenalaistettava roolinsa brändipoliiseina ja etsittävä toiminnallen uutta esikuvaa, joka toimii samalla tasolla henkilöstön, sidosryhmien ja yleisön kanssa. Opettaja lieneekin poliisia parempi roolimalli markkinoinnin ammattilaisille.

"Huutava akka pois etusivulta"

2010-02-05T14:18:00.002+02:00

Uusimme käyttöliittymämme. Teetimme samanaikaisesti etusivullemme myös videon, jossa mainostetaan käynnissä olevaa hakua englanninkielisiin koulutusohjelmiimme. Videolla englantia puhuva nuori nainen toivottaa kävijät tervetulleiksi sivuille, kehottaa tutustumaan koulutustarjontaan ja kertoo hakuajasta. Videon saa suljettua osoittamalla sitä hiirellä ja painamalla rastista.

Kahtena ensimmäisenä päivänä video tuli näkyviin aina kun sivu ladattiin. Tämän tehokuurin jälkeen asetukset muutettiin niin, että mainos tulee yksittäiselle käyttäjälle kerran päivässä. Oletuksemme on, että hakijat käyvät sivuillamme kerran tai pari ja saavat näin sopivan annoksen mainosta ja faktatietoa. Video näkyy sivuillamme parin viikon ajan, pysyvä elementti se ei ole.

Saimme muutoksen jälkeen paljon kiitosta uudenlaisesta ideasta ja etusivun hyvästä sitomisesta meneillään olevaan hakukampanjaan.

Verkkopalvelumme on kuitenkin rakennettu niin, että myös henkilökunta ja opiskelijat kirjautuvat omille sivuilleen etusivun kautta. Kiitoksen lisäksi meille tuli myös yksittäisiä kommentteja, jossa ihmeteltiin tai moitittiin etusivun uutta elementtiä. Negatiivista palautetta videosta tuli myös tietohallinnollemme ja nimenomaan käyttäjätuelle. Tämä on loogista, verkkosivuthan ovat käyttäjän näkökulmasta it-asia. Näin jälkikäteen on ilmiselvää, että yleisen sisäisen tiedotuksen lisäksi meidän olisi pitänyt vielä erikseen briiffata käyttäjätuki asiaan, jotta he olisivat olleet tietoisia uutuudesta ja osanneet oikeasti perustella videota sitä ihmetteleville opiskelijoille ja opettajille.

Otimme opiksemme, ja keskustelu keskinäisen työstämisen parantamisesta on oikeasti käynnistetty. Olemme myös yhdessä miettineet uusia mahdollisuuksia verkkopalveluun kirjautumiseen ja sillä tavalla kohderyhmien entistä parempaan huomioimiseen.

Vaikka prosessissa olikin petrattavaa, olemme itse tyytyväisiä lopputulemaan. Samanlaista toteutusta ei ole tullut muualla vastaan, ja voimme todeta tehneemme juuri sitä, mihin meidät on palkattu. Meidän työmme on rakentaa verkkopalveluamme niin, että se tarjoaa kohderyhmälle oleellista ja ajankohtaista tietoa houkuttelevalla ja muista erottuvalla tavalla.

Vai mitä?

Tiedottajaharjoittelijan oppimispäiväkirja osa 1

2010-02-03T15:36:00.007+02:00

Aloitin HAMKin viestintäpalveluissa tiedottajaharjoittelijana tammikuun lopulla. Harjoittelu on osa työministeriön Vanajaveden Opistossa järjestämää tiedottajakoulutusta ja kestää huhtikuun alkuun saakka. Olen aiemmalta koulutukseltani filosofian maisteri kulttuurintutkimuksen puolelta, mutta kulttuurialan työt ovat aika tiukassa tätä nykyä, siksi päädyin Pohjois-Karjalasta tänne Kanta-Hämeeseen kouluttautumaan viestintäalalle. Olen myös aiemmin puolivakavissani miettinyt blogin perustamista, joten nyt kun minulle tarjoutui mahdollisuus kirjoitella tähän blogiin harjoittelun puolesta - ja on jopa asiaakin mistä kirjoittaa, ettei tarvitse pelkästään kuvailla aamupalani sisältöä - ei tarvinnut kovin pitkään miettiä.

Niin, se asia... tämä blogi toimii ikään kuin oppimispäiväkirjanani. Eli käyn tässä julkisesti läpi yritystäni sisäistää sitä viestinnän monimuotoista repertuaaria, mikä HAMKin viestintäpalveluissa on käytössä. Viestintäalan työssäoppimisympäristönä HAMK näyttäisi todellakin olevan aivan siellä ”etujoukoissa”, sillä täällä suhtaudutaan varsin ennakkoluulottomasti uusiin viestinnän kanaviin, esim. sosiaalisen median käyttöön viestintävälineenä. Asenne on luultavasti ihan hyvä, kun ajattelee, että HAMKin on kuitenkin jatkuvasti pyrittävä tavoittamaan mahdollisimman laaja ”yleisö” turvatakseen asemansa ja kehittyäkseen laadukkaan ammatillisen korkeakoulutuksen tarjoajana.

Toki täällä on tarjolla paljon myös sitä perinteisempää tiedottamista, mitä olen aiemminkin tehnyt, esim. tiedotteiden ja artikkeleiden tekoa, nettisivujen päivittämistä, jne. Ja eihän vanhan kertaus ole lainkaan pahasta, päinvastoin. Mutta koen harjoitteluni tärkeimmäksi tavoitteeksi oppia uusia viestinnän keinoja ja apuvälineitä. Pysymällä mukana kehityksessä voin turvata paremmin työllistymiseni tulevaisuudessa. Harjoittelun alku on ollut kohtuullisen sopiva vauhdiltaan, ja ensimmäinen viikko on osoittanut, että saatan jopa pysyä kärryillä. Ja onhan täällä muitakin humanisteja ihan palkkatöissä, joten enköhän minäkin pärjää.

HAMK 4 Life

2010-01-28T15:08:00.007+02:00

HAMKin viestinnän ja markkinoinnin yhtenä tärkeänä tavoitteena on HAMKin kansainvälisyyden korostaminen. Tähän liittyen, tavoitteena on myös suomalaisten kannustaminen ja aktivoiminen opiskelemaan englanninkielellä ja kehittämään siten kansainvälisiä valmiuksiaan.

Teimme alkuvuodeksi kotimaisen mediakampanjan, jolla haluttiin kertoa mahdollisuudesta opiskella englanniksi kansainvälisessä ympäristössä. Kampanja starttasikin varsin huomiotaherättävästi sähköisessä viestimissä. Teimme aiemmin syksyllä sarjan videoita, joiden kantavana teemana oli 'Where is your happiness?'. Opiskelijat kertoivat videoissa kokemuksistaan ja opiskelustaan HAMKissa. Videot julkaistiin HAMKin uudessa Youtube-kanavassa. Samat opiskelijat toimivat myös kampanjavalokuviemme malleina.

HAMKilainen opiskelija Simon oli jo aikaisemmin tehnyt kaksi HAMK-aiheista biisiä, jotka hän oli käynyt studiossa äänittämässä. Pidimme biisejä ja omistautumista HAMKille sen verran hyvänä tuotoksena ja ideana, että halusimme tehdä toisen biiseistä videon muotoon. Näin tehtiin, ja mukaan otettiin joukko muita opiskelijoita tekemään koreografiaa ja tanssimaan. Tuloksena syntyi HAMK 4 Life, josta tulikin varsinainen hitti!

Saimme videon esitettäväksi Subilla ohjelmien täytteenä. Kolmen esityskerran aikana sen näki 224 000 katsojaa! Videon katselukerrat Youtubessa lisääntyivät tämän jälkeen hurjasti ja siitä alkoi vilkas keskustelu puolesta ja vastaan. Keskustelua ja kampanjan etenemistä seurataan edelleen..

Simon-fanien iloksi kerrottakoon, että molemmat Simonin HAMK-aiheiset biisit löytyvät myös Spotifysta. Samaisesta osoitteesta löytyy myös brändätty HAMKin 'Happiness'-teemainen soittolista.

HAMKin markkinointi on siis muuttumassa entistä sähköisemmäksi! Nyt on peli avattu kevään markkinoinnin osalta - tästä on hyvä jatkaa!

HAMK 4 Life - Success without boundaries!

Opiskelijat mukaan radiomainontaankin

2010-01-27T09:52:00.004+02:00

Haluamme ohjata HAMKin viestintää ja markkinointia entistä opiskelijalähtöisemmäksi. Olemme jo useamman vuoden ajan käyttäneet aitoja HAMKilaisia opiskelijoita mainoskuvaustemme malleina. Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta ei ole kovinkaan kauaa siitä kun mainoskuvat hankittiin valmiista kuvapankeista.

Viestinnän digitalisoituessa tarvitsemme edelleenkin valokuvia viestintäämme, mutta voimme tehdä myös paljon muuta. Hyvänä esimerkkinä tästä on loppuvuodesta avattu HAMKin Youtube-kanava ja sinne syksyllä tuotettu videohaastattelusarja sekä Simonin HAMK 4 Life - musavideo, joka on kerännyt jo yli 20 000 katsojaa ja paljon kommentteja laidasta laitaan. Videot ja niiden julkaisu Youtube-kanavassamme on loistava tapa saada opiskelijat ja heidän kokemuksensa paremmin näkyviin. Tulemme varmasti kehittämään videoiden tuotantomenetelmiä ja niiden julkaisemista.

Mainoskuvien ja videoiden lisäksi opiskelijat halutaan ottaa nyt mukaan myös radiomainonnan tekemiseen. HAMK kampanjoi radio NRJ:llä maalis-huhtikuussa. Osa radiomainoksista tehdään haastattelumuotoisiksi. Teemme mainosspotteja, joissa opiskelijat kertovat opiskelustaan ja kokemuksistaan samaan tyylin kuin syksyllä tehdyssä videosarjassa. Tämä on ensimmäinen kerta kun teemme puhtaasti haastattelumuotoisia radiospotteja. Toivottavasti saamme hyviä kokemuksia. Ainakin opiskelijamme saavat äänensä kuuluviin..

Tietoa silloin, kun sitä tarvitaan

2010-01-18T10:05:00.002+02:00

HAMKissa on mahdollista ilmoittaa opiskelijoille tuntiperumisista tekstiviestillä. SMS-tiedottaminen on osa organisaatiomme sisäistä viestintää, jonka kriittisten käytäntöjen on hyvä olla yhtenäisiä kautta toimintayksiköiden - tämä paitsi opiskelijoiden palvelemiseksi myös oman työmme helpottamiseksi ja toimintamme laadun takaamiseksi.

Toiminnallisuus kehitettiin portaaliimme viime vuoden aikana. Viestinnästä oli projektissa kaksi ihmistä mm. hallinnoijana, suunnittelijana, testaajana, ohjeistuksen ja koulutuksen tuottajana sekä sisäisenä tiedottajana.

Projekti vietiin läpi normaaliin tapaan vaiheittain ja tehtävittäin. Ohjausryhmä toimi omistajana, projektiryhmä toteutti käyttäen asiantuntijoita apunaan, pilottiryhmä edusti todellisia käyttäjia. Jokaisen vaiheen olennainen sisältö dokumentoitiin omaan wikiimme, jonne kerätään myös kehitysehdotukset seuraavaa mahdollista versiota tai vaihetta varten.

Selvitysvaiheessa kävimme läpi erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Hylkäsimme ulkopuoliset palvelut ja päädyimme jo käytössä olevan tiedotuskanavamme kehittämiseen: työkalujen määrää ei kasvatettaisi vaan voisimme käyttää tiedotukseen yhtä välinettä, yksi sisältö voitaisiin julkaista useassa eri paikassa ja käyttäjähallintokin olisi jo olemassa.

Sovelluskehityksen tekninen vastuu oli tietohallinnolla yhdessä keskusteltujen ja kirjattujen määritysten pohjalta. Omat asiantuntijamme keskittyivät omaan tekniseen infraamme kun taas ohjelmistotoimittaja kehitti tiedotuskanavastamme version, jossa haluttu toiminnallisuus oli mukana.

Todellisia loppukäyttäjiä projektissa oli mukana Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksesta: toistakymmentä opiskelijaa, opettajaa ja muuta henkilökunnan jäsentä kirjasi mielipiteitään ja testituloksiaan toiminnallisuudesta. Tämä pilotointi oli ehdottoman tärkeä vaihe, sillä se varmisti palvelun tarpeen ja todellisen käytön idean tasolla. Sen aikana myös havaittiin toteutuksen puutteita, joiden korjaaminen oli pienessä mittakaavassa varsin suoraviivaista.

Pilotissa opitun jälkeen palvelua oli helppo lähteä viemään koko organisaatioon: käytännöt olivat tuttuja, ohjeistus oli valmiina, mallit olivat olemassa ja usein kysyttyihin kysymyksiinkin oli jo vastattu.

Projektin jatkona seuraamme sitä, miten toiminnallisuus otetaan käyttöön organisaatiossa ja miten käyttäjät ottavat sen vastaan. Ensimmäisen kolmen kuukauden palaute on saatu, käyttötilastot tutkittu ja tarvittavista toimenpiteistä on tehty kehitysehdotukset. Monipuolisella seurannalla saamme jatkossakin tietoa paitsi tuloksista myös omasta toiminnastamme - ja parantaminen on mahdollista.

Tammikuu on sininen

2010-01-15T13:51:00.002+02:00

HAMKin Visamäki-kampus tammikuisessa valossa v. 2010.

Joulu tulee, teippiä menee

2009-12-10T07:48:00.002+02:00

Montako humanistia tarvitaan tekemään webbisuunnittelua?

Kaksi. Toinen pitää paperipaloja paikallaan ja toinen kiinnittää teipin.

Luonnos uudeksi hamk.fi-käyttöliittymäksi

2009-11-17T13:48:00.016+02:00

Etusivun kuva isompana

Koulutuksen pääsivun kuva isompana

Koulutusohjelman pääsivun kuva isompana

Luonnos sosiaalisen median käyttölinjaukseksi HAMKissa

2009-11-16T13:18:00.004+02:00

Tämä on muokattu versio, päiväys 25.11.2009

HAMK suhtautuu sosiaaliseen mediaan myönteisesti

HAMK tunnistaa sosiaalisen median voiman mm. tietämyksen, osaamisen ja innovoinnin välineenä. HAMK haluaa kannustaa työntekijöitään verkostoitumaan ja tuomaan ammattitaitoaan ja työrooliaan esille myös sosiaalisen median välineissä, esim. mikroverkostoissa, blogeissa, wikeissä tai foorumeilla.

Työaikana työroolissa

Palvelujen luonne ja käyttötapa määrittävät pitkälti, toimitko yksityishenkilönä vai työnantajan edustajana. Kun kirjaudut sosiaalisen median palveluun työajallasi, oletamme sinun toimivan työroolissasi ja edistävän työtavoitteidesi toteutumista.

Työntekijöitä koskevat sosiaalisessa mediassa - samoin kuin millä muulla alustalla tahansa - työlainsäädäntö ja henkilötietosuojalaki.

Kun olet sosiaalisessa mediassa työroolissasi:

Sosiaalisessa mediassa esiintyessäsi sinun on käytettävä erilaista harkintaa kuin henkilökohtaisissa kasvokkaiskontakteissa. Sosiaalisen median työkalut eivät ole suljettuja, taattuja tai luottamuksellisia alustoja, vaan niiden luonteeseen kuuluu jakaminen ja yhteisöllisyys.

Kerro, kuka olet ja mistä tulet. Olet itse vastuussa omista sanomisistasi (viestinnän linjauksissa määritellään, kuka puhuu julkisesti HAMKin asioista).

Käsittele työn piiriin kuuluvia asioita harkiten, varsinkin jos ne koskettavat herkkiä prosesseja (esim. rekrytointi, hankinta, valmistelu) tai kohdistuvat johonkin tunnistettavaan henkilöön tai tahoon, oli se sitten kollega tai kolmas osapuoli. Et saa tarkoituksella tuottaa vahinkoa työnantajallesi sosiaalisessa mediassa sen paremmin kuin missään muussakaan ympäristössä.

Kohtele muita HAMKin arvojen mukaisesti ja niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan: kunnioita toisia, ole rehellinen, pyri yhteiseen oppimiseen ja rakentavaan keskusteluun.Osallistu keskusteluun, edistä luovaa ajattelua, älä esitä toisten ajatuksia ominasi.

Sisällön julkaisijana sinulla on oltava käyttöoikeus materiaaliin (teksti, valokuva, video, piirros, graafi, animaatio jne.). Suosittelemme Creative Commons -lisenssin käyttöä.

Sinun on ymmärrettävä, että sisällöt mahdollisesti leviävät laajalle, nopeasti ja peruuttamattomasti.
- Jos epäilyttää, älä julkaise.
- Jos muutat alkuperäistä sanomaasi, kerro se.
- Jos olet tehnyt virheen, myönnä se ensimmäisenä.

HAMK ei tarjoa käyttäjätukea ulkopuolisiin sosiaalisen median palveluihin ja työkaluihin. Niihin ei tietoturvallisuuden vuoksi saa kirjautua HAMKin käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Mieti työroolisi ja yksityishenkilösi profiilit ja käytä niitä johdonmukaisesti.

Kun olet sosiaalisessa mediassa yksityishenkilönä:

Kun tuotat sisältöä sosiaaliseen mediaan yksityishenkilönä, jonka työrooli on tiedossa, edustat sitä kautta myös organisaatiotasi. Muista tarkistaa palvelun yksityisyys- ja tietoturva-asetukset.

Yhteisöllinen media aiheuttaa kysymyksiä

2009-11-16T13:11:00.004+02:00

Olen valmistellut Hämeen ammattikorkeakoulun henkilökunnalle ohjeistusta yhteisöllisen median käyttöön. Työ on kesken, eikä sillä vielä ole virallista asemaa muiden linjausten joukossa.
Aloitin työn niin kuin ihminen yleensä tekee: lähdin etsimään valmista, josta voisin kopioida meille pohjan. Suoraan en tällaista kuitenkaan löytänyt vaan vastaan tuli enemmän kannustusta, kommentteja ja kysymyksiä kuin valmiita ohjeistuksia. Ilmeisesti ilmiö on monelle organisaatiolle vielä niin uusi, että siitä vasta muodostetaan käsitystä. Varsinkin julkisella alalla kollegat tuntuvat olevan tarkkailuasemissa ja odottavan esim. valtiovarainministeriön virkamiehille suunnattun ohjeen julkistamista oman työnsä pohjaksi.

Yksityisiltä yrityksiltä löytyi linjauksia, joissa oli voimakas painotus markkinointiin ja tiedotukseen, signaalien luotaamiseen, samoin tuotteiden tai palvelujen myymiseen tai brändin rakentamiseen. (Ei ollut mikään yllätys, että varsinkin amerikkalaiset ohjeet muistivat muistuttaa siitä, miten omat ja firman mielipiteet piti pitää tiukasti erillään.)

HAMKin ohjeistuksessa otetaan kantaa siihen,
- miksi HAMK organisaationa näkyy valituissa yhteisöllisen median kanavissa
- miten työntekijöiden odotetaan käyttävän sosiaalista mediaa työroolissaan ja
- mitä yksityishenkilönä on muistettava pitää mielessä sosiaalista elämää verkossa viettäessään.

Ohjeistus pyrkii olemaan yleispätevä, yleisluontoinen ja yleiskäyttöinen - ja lyhyt. Sen tulee palvella kaikkia henkilöstöryhmiä (niin opettajia kuin tukipalveluiden ja hallinnon väkeä). Siinä ei luetella palveluita tai kanavia sen paremmin kuin sisältöjä tai toimintoja. Sen halutaan auttavan ilmiön hahmottamisessa ja suhteuttamisessa muihin työvälineisiin ja tekemisen tapoihin.
Netiketillämme haluamme kannustaa ihmisiä toimimaan ja toimimaan tietyllä tavalla, joka on meille koko organisaationa ja sen yksittäisinä jäseninä eduksi.

Yhteisöllinen media on osa viestintämme kokonaisuutta. Tulevaisuudessa kuvittelen sen on osa olemistamme: ei vain jakelukanava vaan toiminnan paikka. Tällä hetkellä rinnastaminen on vaikeaa: onko se kuin yleisötilaisuus tai ruuhkabussi? Sähköposti se ei ainakaan ole eikä puhelinkeskustelu.

Uskon vakaasti, että yhteisöllinen media antaa enemmän vastauksia kuin aiheuttaa kysymyksiä.

Reaaliaikaiset muistiinpanot Twitteriin

2009-11-04T17:53:00.004+02:00

Digital Competence and Learning -konferenssin toisena päivänä tajusin, että luentomuistiinpanojen teko on ihan turhaa. Osallistujat olivat sen verran ahkeria visertäjiä, että jokainen puheenvuoro tuli päätasolla dokumentoitua todella tarkasti - ja usean henkilön toimesta. Kiitos teille, jotka pystyitte samaan aikaan kuuntelemaan ja kirjoittamaan, tekemään muistiinpanot ja jakamaan ne julkisesti!

Päivien aihe toki toi sosiaalisen median superkäyttäjät koolle, mutta tämä oli ensimmäinen seminaarini, jossa puhujan rinnalle heijastettiin reaaliaikaisesti Twitterin haku ja aiheeseen merkityt sisällöt etukäteen määritellyllä tunnisteella (#DCL09). Hyvää palvelua multitaskingin hallitsijoille - vai varmistusta siitä, että puheen pitäjästä ei hänen tietämättään käydä kiivasta keskustelua virtuaalisesti?

Mietin erilaisia visertäjiä ja heidän suhdettaan 'tietoon', jonka 'tuottaja' oli konferenssissa puhujana. Suurin osa visertelijöistä toimi sisällön käyttäjänä, tallentajana (itse asian valiten, muotoillen ja tiivistäen) ja välittäjänä. Tekemättä analyysiä konferenssimme tweeteistä ja re-tweeteistä voisin kuvitella, että harva meistä kuitenkaan pystyi vielä samanaikaisesti jalostamaan ajatusta ja luomaan uutta merkitystä. Kyse on digitaalisesta simultaanitulkkauksesta: alkuperäistä ajatusta pyritään viemään toisten saataville ja uuteen formaattiin eli puheesta kirjoitetuksi tekstiksi.

Tallennettua dataa on siis paljon: se palveli hetkessä elämistä, virtuaalista osallistumista, yhteisöllisyyttä. Minua kiinnostaa myös se, miten määrä kääntyy laaduksi. Ja sehän kääntyy!

Kuka tietää, kuka kertoo?

2009-11-03T22:14:00.003+02:00

Osallistuin tänään Digital Competence and Learning -seminaariin. Yhtenä vahvana teemana oli - mikä muu kuin sosiaalinen media. Esiintyjälista oli pitkä, ja alustusten aiheet vaihtelivat teknisistä toteutuksista ihmisten johtamiseen.

Asiantuntijoita, tutkijoita ja fanaatikkoja kuunnellessani tuli mieleen: Miksi sosiaalisen median käytöstä eivät meille kerro sosiaalisen median käyttäjät? Miksi emme kuule todellista mielipidettä brändimme tavoittavuudesta tai nuorisomarkkinointimme tehokkuudesta suoraan niiltä, joihin kuvittelemme vaikuttavamme?

Pertti Sydänmaalakka puhui sukupolvien välisistä eroista. Tv-sukupolvella on omat käsityksensä organisaation toiminnasta, ihmisten tavoitteista ja tekniikan roolista; nettisukupolvi taas on osa verkostoja mutta motivoituu myös yksilönä eikä näe tekniikkaa irrallisena asiana. Mietin, millaisessa tilanteessa nämä erilaiset katsantokannat voisivat kohdata ja synnyttää aidosti uutta näkemystä, joka olisi enemmän kuin kokemukset ja osaamiset erikseen. Olisiko meillä kyky ja halu esim. seminaarissa kuunnella ja oikeasti kuulla muita kuin 'vertaisia' ja 'viisaampia'?

(Tähän liittyy se ongelma, että Suomessa on rajallinen määrä puheenaiheita ja asiantuntijoita - joskus jo toinen koulutus tai konferenssi on edellisen toistoa.)

Seminaarin ensimmäinen päivä oli hyvä; edellinen ei ollut moitetta ketään esiintyjää kohtaan. Mitähän huominen tuo tullessaan?

Pohtii kasettimankkasukupolven edustaja /Lotta.

KV-vaihto (loppuajan vierailu)

2009-10-30T16:47:00.004+02:00

Loppupäivien kuulumiset

Vierailun loppu alkaa lähestyä. Hyvin on mennyt tähän asti ja tavoitteeni vierailun suhteen alkavat täyttyä. Eniten olen onnistunut markkinoimaan meidän englanninkielisiä koulutusohjelmia. Kiinnostusta näyttää olevan tosi paljon ja näen Kosovoa hyvänä mahdollisuutena saada hyviä potentiaalisia hakijoita HAMKiin.

Sain tietää yliopstolta että Kosovossa on olemassa organisaatio, joka mainostaa koulutusta ulkomaailla, joten varasin ajan sieltä. Kävin keskustelemassa KAS-organisaation vetäjän kanssa. KAS eli Kosova Academic Services on organisaatio, joka markkinoi lukiolaisille ulkomaista korkeakoulutusta. Organisaatio mainosta eri mahdollisuuksia päästä opiskelemaan ulkomailla ja sen tavoitteena on jakaa niin paljon kun mahdollista infoa. Organisaatio järjestää vuosittain opiskelijoille messutilaisuuksia, joissa he jakavat tietoja opiskelumahdollisuuksista. HAMK sai organisaatiosta alustavan kutsun tilaisuuteen ensi vuoden lokakuussa. Näen sen hyvänä mahdollisuutena markkinoida HAMKia. Vetäjän mukaan tänä vuonna osallistujamäärä on ollut melkein 3000 ja miltei 90% osallistujista oli jo päättänyt lähteä ulkomaille opiskelemaan.

Organisaatiolla on monia yhteistyösopimuksia muiden maiden yliopistojen ja korkekoulujen kanssa. Organisaatio hoitaa näiden markkinnointia Kosovossa. He saavat rahoitusta markkinnointoimenpiteisiin yliopistolta/korkeakoulusta. Vetäjän mukaan markkinointi Kosovossa on aika edullista verrattuna muihin maihin. Hän uskoi, että mielenkiinto HAMKia kohti tulee olemaan suuri ja kertoi samalla että kosovolaiset opiskelijat ovat pärjänneet tosi hyvin maailmalla. Tapasin myös organisaation johtajan joka totesi olevansa valmis yhteistyöhön HAMKin kanssa.

Jätin englanninkielisten koulutusohjelmien esitteitä jaettavaksi opiskelijoille. He lupasivat markkinoida HAMKin koulutusohjelmia lukiolaisille. Minun täyty lähettää Suomesta lisää markkinointimateriaalia. He lupasivat laittaa niiden sivuilla tiedot meidän koulutusohjelmista ja minä lupasin keskustella yhteistyömahdollisuuksista HAMKin KV-markkinointiryhmän kanssa.

Lisätietoja organisaation toiminnasta saa sivuilta: http://www.kas-ks.org/kas2/index.php

Kävin tutustumaan myös swisscontact -organisaation toimintaan. Organisaation tavoite on kehittää koulutusta Kosovon ammattikouluissa tuomalla kouluihin eLearning mahdollisuutta. Organisaatio haluaa jakaa eLearning toiminta ympäri Kosovoa. Parhaillaan he ovat tekemässä toimintastrategia vuosille 2010-2015. He ovat muuttamiin ammattikoululuihin toteuttaneet jo pari eLearning toteutusta. Sain sellaisen käsityksen, että organisaation toiminta on vasta alkamassa ja heillä on iso työ edessä.

Organisaation vetäjä esitti mielenkiinnon HAMKiin vierailulle kun kerroin, että HAMK on yksi parhaista eLearning alueella. On hyvin mahdollista, että he tulevat ensi vuoden aikana vierailulle HAMKiin. He haluavat nähdä miten meillä eLearning puoli toimii ja hakemaan hyviä malleja.

Keskustelimme myös mahdollisesta yhteistyöstä HAMKin ja organisaation välillä. Lupasin keskustella asiasta Leena Vainion kanssa. Heillä on iso työ edessä, he kyllä tiedostavat sitä ja ovat valmiit haasteisiin. Oli mielenkiintoista kuulla eri ratkaisuvaihtoehtoja ja sitä, että he ovat käymässä läpi sitä mitä HAMKi on esimerkiksi käynyt läpi 10 vuotta sitten.

Vierailun lopussa kävin hyvästelemässä UP:n väkeä. Olin todella kiitollinen sitä, että he antoivat minulle mahdollisuuden nähdä heidän toiminta läheltä. He olivat myös kiitollisia minun vierailusta ja kokemuksesta. Afrimin kanssa sovittiin, että pidetään yhteyttä ja mietitään yhteistyömahdollisuuksista sekä me HAMKin puolella että heidän puolelta. Tämä oli hyvä askel yhteistyölle yliopiston ja HAMKin välillä. Olen todella toivokas varsinkin potentiaalisten hakijoiden puolella. Mielenkiintoa HAMKia kohti oli hurjasti ja uskon, että lisää markkinoinnilla olisi hyvä mahdollisuus saada hyviä opiskelijoita Kosovosta.

KV-vaihto kokemus oli aivan mahtava. Pääsin näkemään minkälaista on toisen maan toiminta samantyyppisessä organisaatiossa. Monessa tapauksessa tuli loistava fiilis siitä kun näin miten entinen kotimaani on kehittymässä, mutta välillä tuli vastaan myös pieniä pettymyksiä. Oli hienoa tavata ja vaihtaa kokemuksia ammattilaisten kanssa. Suosittelen tätä kokemusta kaikille, mutta jos tekisin sen uudestaan ehkä ottaisin pidemmän jakson vierailulle.

Yhden viikon aikana olen tutustunut moneen eri yliopiston yksiköön sekä organisaatioon. Olen tyytyväinen ja olen mielestäni saavuttanut hakemani kokemuksen. Toivoisin, että yhteistyö Kosovon kanssa alkaisi aktiivisesti potentiaalisia hakijoita silmällä pitäen.

Maanantina kohti Suomea;) Mukava oli kokemus, mutta on myös mukava palata perheeni ja töihin työkavereiden luona.

Mirlinda Kosova-Alija

KV-vaihto (kolmas päivä)

2009-10-29T22:45:00.005+02:00

Kolmas päivä lyhyesti

Päivä oli mielenkiintoinen. Kun menin yliopiston K-taloon (rectorate building) ensimmäinen kerros oli täynnä ihmisiä kamerat kädessä. Ihmettelin, että mitä täällä tapahtuu, luulin ensin, että kyseessä on opiskelijoiden projektityö kun talo oli täynnä nuorta väkeä kamerat kädessä, mutta ei, kyseessä oli lehdistöväki. Lehdistöväki oli odottamassa alkava lehdistötilaisuutta. Lehdistötilaisuuksia on kuulemma ollut aika usein viime aikoina muutoksien myötä. Yliopiston koko johtoryhmä on vaihtunut lokakuun alussa, näin olleen on tullut ja on tulossa isoja muutoksia.

Pääsin käyttämään yliopiston langatonta verkkoa samalla kun odotin tietohallintojohtajan tapaamisen. Johtaja myöhästyi tapaamisesta, mutta ei se paljon haitannut minua, koska ei ollut muutenkaan kiire ja olin ihan hyvä kun pääsin käymään läpi edellispäivän työmeilit.

Yliopiston tietohallintojohtaja on Mr.Sc.Ing Isak Shabani (Director of Information Technology). Tosi mukava kaveri ja alan asiantuntija tuntui olevan. Hänen kanssa oli pitkä tapaaminen. Tapaamisen aikana kävimme katsomaan esimerkiksi niiden palvelinhuoneen, joka esiteltiin minulle aika yksityiskohtaisesti. Kävimme myös katsomassa heidän K-talon videoneuvottelusalia. Sali oli rakennettu 2 kuukausi sitten ja tekniikka samanlainen kun meillä HAMKissa. Yliopisto oli saanut taloudellista apua EU:lta, OSCE:lta sekä Tempukselta tekniikan ostamiseen. Johtaja ei osannut arvioida kuinka paljon tekniikalle tulee olemaan käyttöä, mutta kun yliopisto toimii eri toimipaikoissa ja on mukana isoissa kansainvälisissä hankkeissa uskon, että salille on käyttöä.

Yllätyin kuinka monessa eri rooleissa johtaja toimii yliopistossa. Hän on tietohallinnon johtaja, eLearning-asiantuntija, ohjelmoinnin opettaja sekä myös yrittäjä. Hän itsekin totesi, että hänelle ei riittää 24 tuntia päivässä. eLearning/working on tässä vaiheessa tosi vähäistä yliopistossa. Yliopistolla on VPN käytössä ja sitä kautta henkilökunta jonkun verran pääsee käyttämään UP-verkon ulkopuolelta ohjelmia, mutta muuten e-toiminta on aika vähäistä.

Kyseinen johtaja on aloittanut työt kaksi vuotta sitten ja hän totesi, että IT-tilanne yliopistossa silloin kun hän tuli kuvioon oli todella alkeellinen. Isak oli onnistunut luomaan monta eri kehitysprojektia jotka ovat menneet läpi ja niihin on saatu rahoitusta eri rahoituslähteistä (EU jne.). Projektit ovat vasta alkamassa ja kyseessä todella isoja muutoksia.

Yksi niistä projekteista on portaalien luominen opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä myös julkisten sivujen uudistus. Portaalit toteutetaan SAP-järjestelmä käyttäen. Eli SAP tulee olemaan jatkossa UP:n pääjärjestelmä samalla luokalla kun meidän ORACLE-poraali. En voinut muuta kun toivoa heille tsemppiä näin isoissa projekteissa. Iso työ edessä ja Isak toivoi saavansa lisää resurssia projektien toteutukseen. HAMKissa nämä kyseiset kehitykset on tehty monta vuotta sitten.

Tapaamisen jälkeen kävin jakamassa HAMKin esiteittä KV-tiimin suunnittelijalle. Hän lupasi jakaa niitä eteenpäin opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneet opiskella ulkomailla.

Mirlinda Kosova-Alija

KV-vaihto (toinen päivä)

2009-10-28T18:28:00.005+02:00

Kooste vierailun toisesta päivästä;

Prishtinan kaduilla näkyy selkeästi isoista postereista, että vaalit ovat tulossa. Elämä pääkaupungissa on todella hektistä, kaikilla tuntuu olevan kiire ja liikenne on lievästi sanottuna kaoottinen. Tänään ilma oli vähän kylmempää kuin eilen, mutta tarkeni ilman takkia;)

Adelinan kanssa menimme käymään LINK nimisessä organisaatiossa. Yksikössä tapasin sen vetäjän nimeltä Arlinda. LINK toimi yliopiston alla ja Adelina esiteli ykksikön toiminta. Eli yksikkö tarjoaa apua yliopiston opiskelijoille työharjoittelupaikan löytämisessä. Työharjoittelun suorittaminen yliopistossa ei ole pakollinen opintoihin kuuluva kokonaisuus. Tarkoituksena on, että kyseisen yksikön kautta houkutellaan opiskelijoita keräämään kokemusta työelämästä. Yksikkö solmi alueen yrityksien kanssa yhteistyösopimuksia. Yrityksien yhteystiedot käytetään myös muihin tarkoituksiin. Opiskelijoiden kiinnostus on Arlindan mukaan kasvamassa koko ajan. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä yksikön toimintaan.

Yksikkö tarjoaa aika ajoin opiskelijoille koulutusta esimerkiksi CV:n kirjoittamiseen. Opiskelijat toimivat myös monesti vapaehtoisinä tuutoreina sekä markkinoivat yliopistoa. Yksikkö markkinoi toiminnastaan opiskelijoille sähköpostin välityksellä sekä käyttää myös facebookiä siihen. Opiskelijoiden ja yrityksien tiedot kerätään yliopiston tietokantaan.

Yksikön toimijat ovat jatkuvasti yhteydessä opiskelijaan sekä yrityksen toimijaan.
Tapaamisen jälkeen minulle esitelettiin lyhyesti kansainväliset projektit joissa UP on mukana. Molemmista projektista löytyy tietoa edellispäivän merkinöistäni. Projektit ovat vetäjän mukaan edenneet hyvin ja sitä kautta yliopisto on kerännyt kansainvälistä kokemusta.

Kun kysyin yliopiston markkinointi toimenpiteistä, vastauksena oli, että ei niitä ole. En ollut yllättynyt vastauksesta kun tiesin että kyseessä on maan ainoa julkinen yliopisto ja miltei jokainen lukiosta valmistunut pyrki siihen.
Odotin innolla seuraava päivä, koska olin sopinut tapaamisen tietohallintojohtajan kanssa.

Mirlinda Kosova-Alija

Suomalaisena maailmalla, ihmisenä maapallolla

2009-10-28T11:54:00.000+02:00

Täällä Erkki Toivanen, Lahti.*

Ei ole olemassa yhtä Suomea: "Maailmalla vallitseva Suomi-kuva" on epäselvä ja täsmentymätön - kuvia on yhtä monia kuin on katsojiakin.

Ihminen ei koskaan katso toista ilman tarkoitusta. Valtiot vertaavat itseään toisiin yhtä lailla jostain syystä ja kansakunnat rakentavat omaa kuvaansa tai brändiään tarkoitushakuisesti. (Suomalainen kouluruokailu voi todellakin olla ainutlaatuinen ilmiö maailmassa, mutta Isossa-Britanniassa sitä ei nosteta esille Suomen erinomaisuuden vuoksi vaan oman maan olosuhteisiin vaikuttamiseksi.)

Toivasen teesit:

Sinä ja minä olemme syntyneet tänne ainutkertaisina yksilöinä.
Me kaikki ihmiset olemme täysin samalaisia.
Yhteisömme syöttää meille arvonsa ja kulttuurinsa, jotka ovat seurausta elinoloista ja historiasta.
Älä arvostele toista, jos et ymmärrä, miksi hän käyttäytyy niin kuin käyttäytyy.
Älä arvostele toisia siitä, etteivät he ole kuin me.

Kun tuntee muitakin tapoja kuin omiaan, tajuaa, miksi toiset ovat sellaisia kuin ovat. Kun väärinkäsityksiä on vähemmän, on mahdollisuus yhteiseen ymmärrykseen. Yhteisestä tahdosta seuraa globaali vastuu ja kaikkien etu - muuta mahdollisuutta meillä ihmiskunnalla ei ole.

Täällä Erkki Toivanen, maapallo.

(*Toimittaja, kirjailija ja eurosaurus Erkki Toivanen alusti HAMKin ja HAMIn henkilökunnalle v. 2009 henkilöstöpäivillä aiheesta "suomalaisena maailmalla". )

KV-vaihto

2009-10-27T19:43:00.003+02:00

Ensinäkin lyhyesti taustatietoja:olen siis parhaillaan Kosovossa suorittamassa KV-vaihto ajanjaksoa. KV-vaihdon suoritan Prishtinan yliopistossa (Univeristy of Prishtina). Yliopisto on ainoa maan julkinen yliopisto ja hyvin suosittu Kosovon nuorison keskuudessa. Yliopisto on jaettu seuraaviin tiedekuntiin:
· Philosophy
· Matematics & Natural Sciences
· Philology
· Economics
· Law
· Civil Engineering and Architecture
· Electrical & Computer Engineering
· Medicine
· Arts
· Agricultural and Veterinary Studies
· Mines and Metallurgy
· Physical Education and Sports
· Education

Yliopisto toimii kahdessa eri toimipaikoissa sekä muuttamissa kampuksissa. Matkani tarkoitus on tutusta yleisesti yliopiston toimintaan sekä tutkia yhteistyömahdollisuudet HAMKin ja UP:n välillä. Toinen osa-alue joka kiinnostaa on mahdollisten potentiaalisten opiskelijoiden rekrytointi HAMKiin.

Olen itse alun perin Kosovosta kotoisin, mutta yliopisto ei ole entuudestä, joten tilanne on uusi vaikka maa on muuten tuttu.

Ensimmäinen päivä vierailusta 26.10.2009

Olin sopinut tapaamisen herra Afrim Hoti:n kanssa joka toimii yliopistossa toimessa Director of the Office for International Relations. Aamu ei lähtenyt käyntiin niin hyvin kun odotin, esimerkikis vaatteita oli liikaa päällä, joten kuuma tuli heti kun matkaan lähdin;). Täällä on aika lämmintä tähän aikaan vielä, tänään oli 19 asteetta lämmintä. Tapaaminen oli sovittu yliopiston Rectorate–rakennuksessa. Kulkemiseen käytin taksia, joka ei osannut ajaa perille asti, mutta onneksi hyvien neuvojen avulla ohikulkijoilta oli helppo löytää perille.

Afrimin kanssa oli lyhyt tapaaminen jossa esiteltiin toinen toisemme ja sain kuulla että hän oli ollut Åbo Akatemiassa suorittamassa jotain kurssia jonkun aika sitten, joten Suomi ja Turku oli hänelle tuttua. Hän tuntui olevan kiireinen mies joten sain kuulla, että hänen päivänsä on täynnä muita tapaamisia. Sen jälkeen kun tapaaminen Afrimin kanssa oli ohi mukaan tuli Adelina, joka otti huolekseen minun eka päivän ohjelman. Adelinan kanssa käytiin tapaamassa Albulena, joka toimii opiskelijoiden neuvonantajana opiskelusta ulkomailla. Hänelle esitin meidän englannin kielellä toteutetut koulutusohjelmat, kerroin hakukelposuuksista jne. Albulenalle lupasin viedä seuraavana päivänä lisää materiaalia englanninkielistä ohjelmista ja hän lupasi mainostaa HAMKin koulutusohjelmat opiskelijoille. Hän toivoi isoja julisteita, jotka voidaan jakaa kampusalueella. Näitä lupasin lähettää Suomesta käsin.

Silläkin aikana kun oltiin Albulenan toimistossa, siihen tuli 6 opiskelijaa kysymään mahdollisuuksista opiskella ulkomailla, joten haluu on nuorisolla kova hakea ulkomailta tutkintoa. Kun julkisen yliopistoon mahtuu tietty määrä opiskelijoita, muut hakevat yksityisiin yliopistoihin, joilla ei ole sama arvo ainakin täällä Kosovossa kuin julkisella yliopistolla. Näin syntyy tarve lähteä ulkomaaille hankkimaan tutkintoa.

Seuraava vierailu oli Academic Development Office -yksikkössä, jonka alla toimii esimerkiksi laadunvarmistustiimi. Siellä tapasimme Mr. sc. Mimoza Dibrani – Pllana joka toimii yksikön/tiimin johtajana. Hänen kanssa keskusteltiin lyhyesti laadunvarmistuksesta, lvj-dokumentteistä ja niiden jakelutavoista. Tästä aiheesta hän ehdotti keskustelemaan IT-henkilökunnan kanssa. Mimoza kertoi myös lyhyesti siitä, että kuinka yliopiston tavoitteena on täyttää Bologna-sopimuksen ehtoja.

Projekteista kun kysyin sain kuulla, että tällä hetkellä UP on mukana kahdessa isoissa hankkeissa. Ensimmäeinen nimeltä Basileus Project (Balkan academic scheme for the internationalisation of learning together with EU universities). Samassa projektissa yhtenä kumppanina on Turun yliopisto. Kyseisen projektin kautta esimerkiksi tässä tapauksessa Kosovon albanialaiset voivat hakea stipendiä henkilöstövaihtoon. Myöskin EU:n kansalaiset voivat hakea stipendiä kyseisen projektin kautta opiskeluun, tutkimukseen tai opetukseen maihin kuten Albania, Bosnia&Herzegovina, Serbia, Montenegro, Kosovo tai Makedonia.
Toinen iso hanke, jossa UP on mukana on Scholarship scheme for academic exchange between Western Balkan countries and EU & Candidate countries.

Kävin lyhyesti tutustumassa tietohallintoyksikköön ja sovin alustavasti tapaamisen tietohallinnon johtajan kanssa.

Ensimmäisen päivän fiilikset olivat ihan ok ja onnistuneita tapaamisia oli takana. Yliopiston henkilökunta tuntui olevan todella kiireellisiä. Päällimmäisenä jäi mahdollisuus potentiaalisten opiskelijoiden rekrytointi Kosovosta.

Mirlinda Kosova-Alija

Kaivoimme kukkaroitamme

2009-10-27T08:46:00.000+02:00

HAMKin viestintäpalvelut vastaa HAMKin kirjaston haasteeseen ja osallistuu Nenäpäivä-keräykseen valtavalla rahakasalla.

Katso: www.nenapaiva.fi

Osaksi yhteisöä

2009-10-21T12:45:00.000+03:00

Yhteiskunta kasvattaa jäsenensä osaksi järjestelmää. Päiväkodin pihan rajaton riehu kahlitaan kouluputkessa, ja viimeistään työelämässä osaamme pelata roolimme tehokkaasti ja moitteettomasti.

Elämme kulutuskulttuurissa, jossa tienaamme rahaa, jolla ostamme tuotteita ja palveluita muilta. Samoin he käyttävät saamansa rahan toisten tuottamien tuotteiden ja palvelujen ostoon: piiri pyörii.

Kaikkia tällainen puolesta-periaate ei puhuttele. Sosiaalinen media on jonkinlainen vastalause muiden tekemille valinnoille ja muiden tuottamille sisällöille: web 2.0 -työkalut mahdollistavat oman sisällöntuotannon ja avaavat asialistat muullekin kuin yleisesti hyväksytylle totuudelle. Verkossa on mahdollista paitsi ilmaista itseään myös kuluttaa kiinnostavaa sisältöä sekä liittyä yhteen muiden samanhenkisten kanssa.

Sosiaalisen median perussyy on ihmisen tarve kuulua yhteisöön. Teknologia on yhteisöjen muodostumisen ja muuttumisen arvojen tai kiinnostuksen kohteiden perusteella ilman maantieteellisiä rajoituksia. Virtuaalinen maailma tarjoaa mahdollisuuden moniin identiteetteihin tai jopa näennäiseen anonymiteettiin - se on haaste niin meille yksilöille kuin organisaatioille.

Lähde: Opiskelupaikka.fi:n seminaari 20.10.2009 nuorisomarkkinoinnista sosiaalisessa mediassa

Kirjoitti Lotta Linko

Kuntoindeksi kävellen

2009-10-08T15:53:00.000+03:00

HAMKissa vietettiin liikunnan ja hyvinvoinnin viikkoa lokakuussa alkupuolella. Osallistuin hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoiden järjestämään UKK-kävelykuntotestiin - kertoisikohan se samaa kuin keväinen polkupyöräergometri?

Kyllä kertoi. Olen keski-ikäinen, keskipainoinen ja keskikuntoinen ihminen.

Itse testi oli mukava: siinä käveltiin kahden kilometrin matka niin nopeasti kuin tasaisesti vain voi. Kuntoindeksi perustui sykkeeseen ja käytettyyn aikaan, ja vertailuaineistona oli samanikäisten naisten ohjelmaan rekisteröidyt suoritukset.

Ohjelma kertoi lisäksi, että kävelyvauhtini oli 7 km tunnissa ja että energiankulutukseni tuolla välillä oli 114 kcal - onko se paljon vai vähän? Ainakin tamperelaiselle tuli hiki.

Kirjoitti Lotta Linko

Riippuu siitä, kuka tekee

2009-10-07T12:47:00.002+03:00

Kaiken työn tekemisessä on otettava huomioon henkilön kokemus. Siinä missä rutinoitunut asiantuntija selviää vajaassa päivässä, ammattitaitoinen ihminen tarvitsee ehkä puolitoista päivää, vähän kokemusta omaava pari kolme. Harjoittelijalla samaan työhön kuluu jopa neljä päivää. "Se on päivän homma" muuttuukin viikon työksi, riippuen siitä, kuka tekee.

Esimerkki tiedotteen tekemisestä vihjeestä valmiiseen:

Koko prosessi alkaa tiedottamisen tarpeen tunnistamisesta ja kohderyhmien ja kanavien määrittelystä: mitä kerromme kenelle ja miten? Mediatiedotteen kohdalla mietitään erityisen tarkkaan, millä uutiskynnys ylitetään.

Seuraavaksi kerätään faktat ja suunnitellaan tiedotteen rakenne. Asioiden selville ottaminen nielaisee kirjoittajan taustatiedoista, perehtyneisyydestä ja kokemuksesta riippuen parista tunnista puoleen päivään.

Mahdollisen haastattelun tekeminen ja jutun luonnostelu vaativat kumpikin rutiinia ja tekniikan hallintaa, mikä taito sekin tulee myös kokemuksen myötä. Sanomaa tukevien kuvien ottaminen tai hankkiminen on oma lukunsa.

Kirjoittamisprosessi ei välttämättä kestä kauan, mutta se edellyttää asioiden prosessoimista sekä rakenteen ja sisällön suunnittelua etukäteen. Tottunut kirjoittaja tuottaa tekstiä nopeastikin, mutta tiiviin, selkeän, ymmärrettävän ja yleiskielisen tiedotteen kirjoittaminen on taitolaji.

Itse tuotteen julkistaminen tai julkaiseminen on koko prosessin nopein vaihe. Medioille sähköposti klik, tiedote nettisivuillemme klik klik!

Kirjoitti Lotta Linko

Tietoakin voi johtaa

2009-10-07T12:34:00.000+03:00

Hyvien tuotteiden tai palvelujen tekeminen vaatii monenlaista asiantuntijuutta ja usean osaajan panosta - eikä vain ideoiden ja toteutusten yhteissummaa vaan synergiaa, joka syntyy sekä prosessista että sen osasista: ihmisistä ja vuorovaikutuksesta.

Hyvät lopputulokset eivät ole sattumanvaraisia vaan säännöllisiä, jos niiden synnyttämiselle on luotu oikeanlaiset olosuhteet. Tämä tapahtuu niin, että kekseliäisyyteen ja uudistumiseen kannustetaan henkilötasolla, mutta huomio kiinnitetään myös tiimi- tai ryhmätyöhön sekä prosesseihin, joiden tuloksia tuotteet ja palvelut ovat. Uskotaan, että innovaatioita voidaan paitsi tukea, myös saattaa tietoisesti alkuun.

Hiljainen tieto on uuden kasvualusta, kunhan varmistetaan, että asiantuntijat jakavat osaamisensa yhteiseen käyttöön. Kun osaamista ja näkemystä kaivetaan esille hyvässä ryhmässä ja hyvässä hengessä, syntyy toteutuskelpoisia, harkittuja ja jopa tuottavia ajatuksia enemmän kuin yhdenkään yksilön ankarankaan harkinnan tuloksena.

Kirjoitti Lotta Linko

Ideoita ei voi omistaa

2009-10-05T15:29:00.000+03:00

Tekijänoikeudella suojataan ilmaisumuotoa, ei muodon ilmaisemaa ideaa tai tietoa. Näin menetellen halutaan edistää yhteiskunnan kehitystä ja tiedon lisääntymistä. Asioilla on juridinen, eettinen ja praktinen puoli.

Juridiikka tulee käyttöön silloin, kun ilmaisumuodon omintakeisuuden 'omistajiksi' ilmestyy useita henkilöitä. Hyvät ja vakiintunet tavat ovat määriteltävissä ihmisen omassa ja muiden päissä, mutta niitä on usein vaikeampaa todistaa oikeiksi tai vääriksi. Käytännössä voi kysyä, toimiiko omintakeisuus halutulla tavalla?

Tutustuin Suomen markkinointiliiton iskulauserekisteriin - joka itsessään on kaupallista toimintaa. Rekisteri rekisteröi ja julkaisee iskulauseita sekä mm. pyrkii ennalta ehkäisemään toisiinsa sekoitettavissa olevien iskulauseiden käyttöä. Rekisteri ei perustu lain säädöksiin, joten kiistatapauksissa käydään varmasti keskustelua mm. 'tiedon' ideasta.

Mitä mieltä esim. on iskulauseessa, joka on yleinen totuus? Pauligin "Tänään on hyvä päivä" -toteamuksella on sama totuusarvo kuin Lääketietokeskuksen "Vain otettu lääke auttaa" -lauseella, mutta kaupallisesti jälkimmäinen tapaus on varmasti onnistuneempi.

Onnistunut iskulause - ei siis yleisesti tunnettu totuus - on esim. "Syö Itikan makkaraa, pysyt kunnossa". Toinen kysymys on, miten iskulause on auttanut yrityksen markkinoinnissa ja osaltaan vaikuttanut elinkelpoisuuteen. 'Itikka' ei ole omistajanvaihdoksissa ollut sitä suurinta brändipääomaa.Rekisteristä löytyy tekemällä tehtyä pikkunäppärää lausetta tai sellaisen yritelmää. Niistä on todennäköisesti ollut taloudellista hyötyä vain iskulauserekisterille. Myös ajattomuutta ja oivallusta tulee vastaan: "Askossa on" - on ollut jo vuodesta 1964.

Kirjoitti Lotta Linko

"Merkityksetöntä höpinää"

2009-10-05T15:24:00.000+03:00

Sosiaalisen median alalla toimiva Mashable-yhtiö kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan mikroblogipalvelu Twitterin sisällöistä "40 % on merkityksetöntä höpinää" eli tietoa esim. siitä, että käyttäjä syö nyt voileipää.

"Tarpeettomaan" luokkaan kuuluvia viserryksiä oli tutkituista kolmasosa. Tulos ei hämmästytä yhtään, sillä ihmisiähän käyttäjät ovat. Varmasti ihmisen kaikesta puheesta ja muusta viestinnästä vähintään kolmasosa tuntuu tarpeettomalta tai merkityksettömältä - ainakin muille.

Miksi 'merkityksettömiä' sisältöjä sitten jaetaan? Siksi, että merkitystä ei ole ainoastaan sisällöllä vaan myös teolla. Viestiminen ja elonmerkin antaminen on inhimillistä kanavan auki pitämistä: sillä ihminen myös varmistaa itselleen olevansa olemassa.

Viestinnän ammattilaisetkaan eivät ole vielä omaksuneet Twitteriä laajalti esim. organisaationsa tai palvelujensa markkinoimiseen. Kyse lienee siitä, että väline on vielä liian uusi, jotta sitä osattaisiin käyttää muuhun kuin välittömän fyysisen tilanteen raportointiin. Emme ole vielä digitaalisia alkuasukkaita, joille oleminen on samanlaista todellisessa ja virtuaalitodellisuudessa.

Vakava kysymys on, miksi kaiken toiminnan pitäisi johtaa taloudelliseen hyötyyn, maineen kasvattamiseen tai tiedon/tiedostavuuden lisäämiseen. Kyllä ihmisellä on oikeus hölöttää turhia missä mediassa tahansa. Eihän sitä tarvitse kuunnella.

***

Tutkimuksen mukaan ihmiset käyttävät Twitteriä myös uutisten välittämiseen, roskaviestien lähettämiseen, itsensä mainostamiseen, keskustelun osallistumiseen ja asioiden edelleen tiedottamiseen.

Kirjoitti Lotta Linko